Maria Wilhelmina Avellan s. Waltzer 1830-51

Avellanien Kimalan kolmannes jäi Jacob Avellanin kuoleman (26.3.1828) jälkeen hänen ensimmäisestä avioliitosta (Sara Sofia Vallin tai Walén) syntyneille lapsilleen. Jacob Avellan oli kuollessaan 52-vuotias.

Jacob Avellanin leski Maria Wilhelmina Waltzer - Åvikin saksalaissyntyisen lasinpuhaltajan tytär - lunasti kuitenkin 1830 ja 1836 kartanon itselleen (kiinnekirja 28.3.1844) miehensä ensimmäisestä avioliitosta syntyneiltä lapsilta [Jakob Vilhelm (1806-1891), Karl Gustaf, (1808-1852) ja Sofia Jakobina Kristina, s. 1810]. Hän hoiti perheelle kuuluvaa Kimalan kolmannesta yli 20 vuotta, kunnes möi 20.4.1851 kartanon vanhimmalle pojalleen Johan Viktor Avellanille (s. 1824, k. 1883). 

Kimalan katselmusasiakirja
1843

Kimalassa (2/3) tehtiin Carl von Numersin johdolla Elias Juseliuksen aikana 14.8.1843 katselmus, jossa kuvailtiin tilan rakennukset, pellot, niityt, metsämaa, puutarha, torpat, aputilat eli augmentit, maksetut verot ja palkat sekä lopuksi kartanon taloudellinen tila. 


Kuvateksti

Asiakirjassa luetellaan myös Avellaneille (Kimala 1/3) kuuluneet rakennukset:

Åbyggnaden (Rakennukset, rakennuskanta)
som är belägen å öfre sluttningen af södra stranden till Somero å äfven och längst åt hvilken en temmlig angenäm utsigt erbjuder sig, utföres af följande hus, nemligen: en karaktärs byggnad bestående af tvenne våningar. Uti detta hus som redan är öfver femtio år gammalt samt i hög grad förfallet [rappeutunut niin sisältä kuin ulkoakin] så till det inre som till det yttre, äger Elias Juselius allenast [yksin] tvåtredjedelar eller sju rum och kök, belägna del på nedre dels på öfre bottnet?, emedan ägaren af den öfriga delen af lägenheten, uti byggnaden äger i den återstående tredjedelen:

Tilan rakennuskanta, joka sijaitsee Someron joen etelärannan ylätörmällä, jonka yli ja pitkin on melko miellyttävä näköala, muodostuu seuraavista taloista, nimittäin: kaksikerroksinen päärakennus. Tästä yli viisikymmentä vuotta vanhasta ja sekä sisältä että ulkoa pahasti rapistuneesta talossa omistaa Elias Juselius yksin kaksi kolmasosaa, eli seitsemän huonetta ja keittiön, jotka sijaitsevat sekä ala- että yläkerroksessa, koska (kun taas) tilan jäljelle jäävän osan (toinen) omistaja omistaa rakennuksessa jäljelle jäävän kolmanneksen [kaksi toisen kerroksen läntisen päädyn huonetta]:


ett våningshus, bestående af drengstuga och tvenne kamrar, hvilka sistnämde äro uppförde [rakennettu] för tvenne år sedan: en äldre men likväl försvarligt underhållen och för kort tid sedan ånyo inredd stallsbyggnad: ett fähus, gammalt och mindre väl underhållet samt inredt för trettiofem klafbundna nöt; hvarförutan intrymme finnas? såväl för ungboskap som får: tvenne förskildte [erillään olevaa] riabyggnader, hvardera bestående af ria, loge [riihen luuva] och halmlada [olkilato]. af desse byggnader är den ena genom rödmålning försäkrad emot den yttre luftens? åverkan samt i följe deraf, ännu brukbar för längre tider. Samt slutligen ett ganska väl underhållet visterhus [ruokakomero?].

Dessutom finnas å denna lägenhets andel förskildta öfverflödiga hus, hvilka i anseende till deras högst förfällna tillstånd icke upptagas specifikt uti denna beskrifning.

asuintalo [väetuparakennus, nykyisen Avellanin pihapiirin luoteissivulla], jossa on renkitupa ja kaksi kamaria, viimeksimainitut rakennettu kaksi vuotta sitten:

vanhempi, mutta välttävästi ylläpidetty ja hiljattain uudestaan sisustettu tallirakennus:

navetta, vanha ja huonommin ylläpidetty sekä sisustettu kolmellekymmenelle viidelle naudalle; lisäksi on tilaa sekä nuorelle karjalle sekä lampaille:

kaksi erillään olevaa riihirakennusta, kummassakin riihi, viljamakasiini ja olkilato. näistä rakennuksista toinen on punamultauksen ansiosta vakuutettu (suojattu) ulkoilman vaikutukselta, sekä sen johdosta vielä käyttökelpoinen pitempiä aikoja, sekä lopuksi

verrattain hyvin ylläpidetty vilja-aitta.

lisäksi tämän tilan osiolla on erinnäisiä ylimääräisiä taloja (rakennuksia), jotka varsin ränsistyneen tilansa takia ei ole erikseen lueteltu.

YHTEISEN TONTIN JAKAMINEN

Rovasti HenricKonsin  ja Maria Avellan jakoivat  yhteiskäytössä olleen tonttimaan 11.11.1847.

Kuvateksti

Juhani Lakion kokoelmat

Rovasti Henric Konsinin ja leskirouva Maria Wilhelmina Avellanin tekemän sopimuksen luonnos 11.11.1847.

Wahetus kontrahti

Mei allekirjoitetut omistajat meitin asuksimme Kimalan säteri rustitilalla Someron pitäjässä, on tämän kautta tahtonut rikkomata noudahta ja määrätä meitin tontinpaikat mainitussa säterissä seuraavalla tavalla:

Se yhteinen vanha tontinpaikka määrätään nyt mitättömäksi, ja omistettan se sama kaikkineen omistajalta 2/3 osa Kimala, Provasti Herra Heikki Konsin yksin tontinpaikkaan, joka ulettu pitkin aitaa Kimalan säätyrakennuksen rakennus ja Rekolan talon yhdellä puolella ja toisella puolella aitausta kun tulee tehtäväksi oikian linjaan pitkin rovasti Konsinin holvattu källari, Avellanin puutarhan aitauksen vieressä, aina saman paikan nurkkaan; jonkatähden rouva Avellan ja hänen poikans, Vihtori Avellanin yhteinen tontinpaikka 1/3 osa Kimala, tulee uletuman ittes yhdellä puolella jo mainitusta puutarhan aitauksen paikasta, tallin nurkkaan siis pituus 103: kyynärä, mistä raja sitten kääntä sisällä rovasti Konsinin tonttiin ja tekee polven 12. kyynärän pituiseen joka injaa sitten ulettu 90. kyynärä Avellanin navetan päähän; ylimäinen levyys tästä tekee 108: kyynärä ja alimmainen levyys tekee 141: kyynärä joka jälkimainittu levyys ulettu vähän alipuolella isoa kuusipuuta, peltosaran päälle, poikittain saman pelto saran ja Avellanin puutarhan etu sivun, likellä puutarhan kaivoa kun on nykyisin peitetty lautain kanssa, mistä se osuus rouva Avellanin puutarhasta kun on vastapäätä rovasti Konsinin puutarhaa tulee jälkeenmainitulle annettavaksi, paitse siinä olevia herelmija kantavia herelmäpuita ja marjapensaita, sitä vastoin että pellon päät ja niitten niska äyräät jätetään, mitkä rovsti Konsin antaa rouva Avellanille kasvavan rehun kanssa.

Lopullisesti on allekirjoitetut suostuneet että minä Maria Wilhelmina Avellan ja minun poikani, Vihtori Avellanin suostumuksella, myymme Herra rovasti Konsinille minun osani Kimalan säteri säätyrakennuksen rakennus, niin huoneet kun akkunat, ovet ja seinät jotka kuuluvat herra rovastille, sitävastaan että minä tänä päivänä olen saanut kaksisataa viisikymmentä (250) Ruplaa ja tykön tulee minulle vielä sitten kun minä jäten net nyt myydyt huoneet yhtä suuri summa eli 250 Ruplaa yhtäläista setelirahaa, mitkä huoneiten jättäminen vasta sitten tulee annettavaksi kun minä saan omani niin valmiksi että taidan niisä asua, kun viimeistäkin piti tapahtumaan kolme vuotta tämän jälkeen, laskettu tästä päiväst; ja tulee viimemainitun summan päälle ei mitän korkoa laskettavaksi, vaan Herra rovasti Konsinille myönnetän oikeus nautiit että mennä Avellanin tontinpaikas niin hyvin suvella kun talvella, niin kauvan kumminkiin kun rouva Avellani kerki pojes muuttamaan hänen myydyistä huoneista; joka vakutetaan. Somero Kimala, Marraskuun 11 pnä 1847.

 Juhani Lakion kokoelmat

Vuoden 1852 katselmusasiakirjan mukaan muutama vuosi sitten rakennettu päärakennus oli erinomaisessa kunnossa: "Karaktärs byggnad, indelad i trenne Kammaren, sal och kök samt farstugan är för några år sedan uppfört af furutimmer och täckt med .... tak, samt i ett utmärkt godt skick."

Rovasti Henric Konsin osti 11.11.1847, puolisen vuotta kaupanteon jälkeen, Avellanien hallussa olleet Kimalan kartanon vanhan päärakennuksen kaksi yläkerran läntisen päädyn huonetta 500 riikintaalarilla, noin 250 hopearuplalla. Summa oli noin 1/20 osa koko Kimalan kaupan arvosta (5.142 rpl). Samon yhteiskäytössä ollut tonttimaa jaettiin naapureiden kesken. 

PT 2013

PT 2013

Huoneen kaakeliuuni on valmistettu Nauvossa. Jacob Avellanin serkku, Mikael Avellan, oli Nauvon kirkkoherra vuosina 1811-1855.

Myös Jacob Avellanin poika, Jakob Vilhelm (s. 1806) oli Nauvon kirkkoherran apulainen 1829.

Museoviraston Irma Lounatvuoren mukaan "kuvan perusteella uskaltaisin arvioida uuninne olevan Fortuna-nimisen kaakelitehtaan tuotantoa.

Fortuna toimi Nauvossa 1800-luvun alussa, tosin varsin lyhyen aikaa, [- Fortuna Faience-Fabrik 1814-1866; PT] mutta sen tuottamia uuneja on monissa Varsinais-Suomen kartanoissa.

Uunin yläosan koristereliefi akantuslehvineen on tyypillinen aihe. Useimmiten Fortunan uunit olivat valkeita ja kaakeleiden poikki oli diagonaalisti pirskoteltu sinisiä roiskeita.

Somerolla on ainakin vanhempien tietojen mukaan ollut Fortuna-uunit Pitkäjärven ja Palikaisten kartanoissa."
Irma Lounatvuori PT:lle 18.1.2001

"Olihan Avellaneilla yhteys Nauvoon, ja ehkä siitä syystä Fortunan kakeluuni päätyi Kimalaan. Nauvon kirkkoherra 1811-1855 oli Mikael Avellan s. 27.09.1771 Tenholassa, k. 24.02.1855 Nauvossa. Mikaelin vanhemmat olivat, Tenholan kirkkoherra Johan Avellan s. 04.08.1734 Tammelassa, k. 09.12.1800 Tenholassa ja Eva Helena Dickman. Johan Avellan nuorempi oli edellä mainitun Johan Avellanin ja Kristina Barckin poika. Toisin sanoen Nauvon kirkkoherra Mikael Avellan ja Kimalan isäntä Jacob Avellan olivat serkkuja."
Donald Wilén PT:lle 15.10.2006

Maria Wilhelmina Avellan, o.s. Waltzer, kuoli 66 vuoden 9 kuukauden ja 27 päivän ikäisenä Kimalassa 11.4.1868. "Nälkävuoden" huhtikuussa menehtyi kaikkiaan 32 somerolaista.
Kirkonkirjojen digiarkisto