Åvik
Adam Ambrosius Zidbäck (Zidbeck) yhdisti
Kimalan
kartanon (1788-1802)
Kimalan omistajaksi tuli vuonna 1752 Fredrik Adolf Ramsayn jälkeen leskirouva Hedvig Eleonora Stubbe os. von der Pahlen (s. 1700 k. 1774). Hän lienee ollut läheistä sukua Kimalan edelliselle omistajalle F. A. Ramsaylle, jonka äiti oli syntyään von der Pahlen.
a 1/2) Hän luovutti toisen puolen Kimalasta vävylleen, kirjanpitäjä Daniel Hällströmille (puoliso Sofia Stubbe).
b 1/2) Toisen puoliskon hän piti itsellään noin vuoteen 1769, jolloin hän möi osuutensa toiselle vävylleen, Hirsjärven herralle, luutnantti Johan Munckille, tyttärensä Catharina Stubben miehelle.
Johan Munck möi osuutensa 14.9.1772 pikkuserkulleen, luutnantti Carl Fredrik Munckille (s. 1733, k. 1800), puoliso Brita Magdalena Stubbe, Hedvig Eleonora Stubben tytär.
Kimala kiinnitettiin 8000 taalarin lainan vakuudeksi. Lainan myönsi turkulainen suurliikemies Jakob Bremer.
Vuonna 1791 Kimala
siirtyi Carl Fredrik Munckin pojalle, kapteeni Carl Johan
Munckille, (s. 1758, k. 1815), Ihamäen
omistajalle. C. J. Munck, sittemmin everstiluutnantti, oli
tunnettua somerolaista sukua. Hän oli monissa taisteluissa
karaistunut meriupseeri. Vuosina 1780-81 hän palveli Hollannin
laivastossa ottaen osaa Englantia vastaan käytyyn sotaan. St.
Eustachen meritaistelussa Länsi-Intian vesillä hän joutui
englantilaisten vangiksi, palasi vapaaksi päästyään kotimaahan ja
oli sittemmin mukana muun muassa Ruotsinsalmen taistelussa 1789.
-
C. J. Munckin ensimmäinen vaimo Hedvig Uggla sai avioeron,
muutti Kimalasta vuonna 1795. Toisen vaimonsa Lovisa Albertinan
kanssa [o.s. de Pont (s. 1768, k. 1824), Jakob Reinhold de Pontin
tytär] hän sai useita lapsia. Eräs heistä oli Ruotsiin
muuttanut eversti C. J. Munck, jonka tytär on tunnettu Ebba
Munck , prinssi Oscarin puoliso.
Vuonna 1796 Carl Johan Munck möi omistamansa osan Kimalasta Ihamäen omistajalle, kapteeni Gustaf Johan Jägerhornille (s. 1751, k. 1831), jolta hän osti Ihamäen. Herrat siis vaihtoivat kartanoita.
1799 Jägerhorn taas möi osuutensa Adam Ambrosius Zidbäckille. Näin kartanon molemmat puoliskot yhdistyivät. [- Someron historia käyttää Zidbäck-muotoa, samoin 1790-luvun asiakirja. Sukututkimuksessa kirjoitetaan Zidbäck-suvusta. (P.T.)]
Adam Ambrosius Zidbäck (4.4.1755-11.11.1802) oli Someron kirkkoherran Carl Zidbäckin, poika. Hän oli ostanut jo vuonna 1788 Kimalasta Gottfried Thitzin osuuden (1/4) sekä lisäksi Munckeilta puolet heidän Kimalan osuudestaan (1/4). Näin Zidbäckin omistukseen tuli puolet kartanosta.
Jäljelle jääneen puolikkaan Zidbäck osti kapteeni G.J. Jägerhornilta 27.5.1799 tehdyllä kauppakirjalla 2.350 riikintaalarin hinnalla. Näin Adam Ambrosius Zidbäckistä tuli koko Kimalan ratsutilan omistaja. Hän omisti myös Eskolan tilan Talvisillan kylässä.
Adam Ambrosius Zidbäckillä oli 12 lasta
Adam Ambrosiuksella ja
Renata Bergstockilla oli 12 lasta, suurin osa eli kahdeksan
tytärtä, joiden jälkeläisiä on sangen runsaasti. Näistä
mainittakoon mm. toisessa sukupolvessa tunnettu lastenlääkäri,
professori Josef Pippingsköld ja kolmannessa professorit
Arthur Rindell, Fridolf Gustafsson, Knut ja
Verner Tallqvist sekä kenraalimajuri Lennart
Munck.
Lapsia:
1. Susanna Lovisa, s.
Uudellakirkolla (T.l.) 7.9.1782, k. Kiikalassa 5.8.1852. Puoliso
Somerolla 25.3.1804 armovuodensaarnaaja, lopuksi Kiikalan
kirkkoherra, fil. kand. Jakob Johan Erling, s. Paattisissa
6.7.1776, k. Kiikalassa 30.3.1832.
* * *
Lopen Vojakkalan kylän historiaa tutkiva Rauli Tammela kirjoittaa "1830-luvun lopulla kylään muuttaneesta Ulla Jaakontytär Zidbäckistä, jonka aikeet avioitua Pekkalan talon pojan Antti Matinpojan s.1816 kanssa eivät toteutuneet siitä syystä, että Ulla ei syystä tai toisesta saanut esteettömyystodistusta avioliittoa varten.
Lapsia syntyi kolme ja Vojakkalassa elää vielä hyvämuistinen Aimo Pekkala s. 1915, joka kertoi, että hänen lapsuudessaan toistui joka syyskesä sama näytelmä. "Marja-mamman" nimellä kulkenut mummeli tuli aina Tammelan suunnasta ja lähti kirkonkylän suuntaan, poikkesi aina Pekkalaan ja kertoi esiäitinsä Ullan s.1815 asuneen talossa vuosikymmeniä.
Kiehtovaksi
asian tekee se, että tämä "Marja-mamma" kertoi Ullan
olleen "Kiikalan papin avioton tytär". Ulla Jaakontytär
Zidbäck oli Lopen rippikirjan mukaan syntynyt 2. marraskuuta 1815
Kiikalassa ja hän kuoli tyttärensä Kristiinan luona Lopen
Salonkylän Koiviston torpassa 2. kesäkuuta 1893."
* *
*
"Ullalla oli kolme aviotonta lasta, joista kaksi
vanhinta syntyivät Heinun uudistilalla, jonka oli 1790-luvun alussa
perustanut Pekkalan talon poika Matti Juhonpoika s. 1765, k. 1831.
Pekkalan ja Heinun kanssakäynti oli vahvaa 1800-luvun jälkipuolelle
asti, vaikka Heinun Matin poika Juho myikin "koko Heinun
verotalon" turkulaiselle liikemiehelle Pehr Maurits Ekmanille,
joka Vojakkalassa kulki "Heinun herran" nimellä. Vasta
kylähistorian kirjoittamisen jälkeen selvisi, että Ekmaneilla oli
aikomus perustaa lasitehdas Heinun maille. Katkaistaanpa sivurönsy
tähän.
Vanhin lapsista oli Kristiina s. 15.11.1841, k.
20.11.1914 Lopen Salonkylän Koiviston torpassa. Puolisonsa Salomon
Lemström s. 1832, k. 1915 oli kartanon metsänvartija. Heidän
lapsistaan kolme eli aikuisikään ja "Marja-Mammaksi"
sopisi hyvin vanhin tytär Aleksandra Josefiina s.1862. Muita sopivia
ei Ullan jälkeläisistä oikein löydykään.
Toisena syntyi
Kustaa Adolf s. 24.1.1845, k. 11.1.1884 Nurmijärven Kytäjärvellä.
Hänelläkin oli kolme aikuisikään elänyttä lasta, kaksi tytärtä
ja poika. Kustaa Adolf oli Zidbäck kuolemaansa asti, mutta poika
suomensi nimensä, "oli metsäpomo Tammelassa" ja
perheetön. Toistaiseksi en ole selvittänyt hänen vaiheitaan, vaan
tämä on muistitietoa.
Nuorimmainen Emmanuel Zidbäck s.
9.3.1849 syntyi Pekkalassa ja kuoli 30.12.1918 Lopen kirkonkylän
Hallankulmalla. Hän oli yksi Vojakkalan itseoppineista kynämiehistä
ja pysytteli poikamiehenä vuoteen 1900 asti, jolloin nai lesken ja
sai vielä kolme lasta Hänen sukunsa jatkuu vain Tekla Aleksandran
s.1905 +1994 kautta, josta tuli Viljo Torttilan vaimo Hausjärven
Ryttylässä.
Kaikkien kolmen lapsen isänä olen pitänyt
Antti Matinpoika Pekkalaa s. 1816, k. 1881. Tämä Antti oli suvun ja
kylänkin luottomies, mm. valittiin orpolasten edunvalvojaksi.
Avioliittoa Ulla ja Antti eivät voineet solmia, koska Ullalta
puuttui lupa avioliiton solmimiselle. Syytä en ole selvittänyt.
Ullasta tulee Pekkalan pysyvä asukas Antin kuolemaan asti ja heti
sen jälkeen hän muuttaa tyttärensä luokse Salonkylään.
Toinen
todiste ainakin Emmanuelin sukusuhteesta Pekkalaan löytyy 1800-luvun
lopun perukirjoista. Manulla ja Pekkalan vanhalla suvulla on
keskinäisiä lainoja, jotka muuten on aika vaikea selvittää.
Yleensä lainaa on antanut Manu, eli häneltä ollaan tultu pyytämään
lainaa. Kylän varsinainen pankkiiri oli kuitenkin Lukanan Nikodemus,
joka laski koron päivälleen. Kyläläisille se oli 5 %, muille 6 %.
Samasta Teemusta oli tullut Pekkalan omistaja 23. joulukuuta 1872.
Ensitöikseen hän rakensi Pekkalaan uuden päärakennuksen, mutta
vanhaa sukua jäi asumaan vanhoihin Pekkalan rakennuksiin
kyläkeskukseen. Tähän joukkoon kuuluivat Ulla Zidbäck,
Pekan-Antti ja kolme lasta.
Kolmas todiste oli Vähätalon
Väinön muistitieto. Hän antoi silmäkulma vilkkuen ymmärtää,
että isänsä setä oli kyllä ollut naimaton, mutta ei lapseton."
Rauli
Tammelan sähköpostiviesti PT:lle 30.12.2006
2.
Katarina Vilhelmina,
s. Somerolla 23.7.1784, k. Turussa 31.8.1853 koleraan.
Puoliso
Somerolla 1802 kirjanpitäjä, myöhemmin turkulainen kauppias ja
huutokauppojenpitäjä Johan
Gustaf Hjelt,
s. Turussa 28.11.1783, k. siellä 1.2.1825.
3. Renata
Magdalena,
s. Somerolla 20.5.1786, k. siellä 7.8.1787.
4. Concordia
Carolina,
s. Somerolla 19.3.1788, k. Porissa 11.10.1855. Puoliso Harjavallassa
31.3.1812 porilainen kultaseppämestari Karl
Israel Rindell,
s. Tukholmassa 4.5.1786, k. Porissa 17.12.1837.
5. Vendla
Renata,
s. Somerolla 25.3.1790, k. Kristiinankaupungissa 1872. Puoliso
Porissa 26.12.1820 kristiinankaupunkilainen värjärimestari Karl
Fredrik Palmén,
s. Kauvatsassa 18.4.1793, k. Kristiinankaupungissa 2.5.1853.
6.
Gustava
Sofia,
s. Somerolla 1.3.1790. Sokea, asui sisarensa Edla
Magdalenan
luona Lemun Järäisissä, k. siellä 10.5.1852. - Naimaton.
7.
Karl
Adam,
s. Somerolla 10.4.1793. k. siellä 28.9. s.v.
8. August,
s. Somerolla 13.5.1794. Porin triviaalikouluun 11.9.1807, erosi
1810. Porin vaivaiskoulun opettaja. Muutti 1855 veljensä Johan
Axelin
luokse Pälkäneelle, k. siellä 21.1.1861. - Naimaton.
9.
Charlotta
Serafia,
s. Somerolla 26.6.1796, k. Askaisissa 23.10.1830. Puoliso Askaisissa
15.8.1830 Lemun (nyk. Askaisten) Hannulan, myöhemmin Siuntion
Pikkalan kartanon omistaja, apteekkari Gabriel
Freudenthal
(tämän 2., keskimmäinen avio), s. Karlstadissa (Ruotsissa)
18.5.1771, k. Siuntiossa 18.6.1846.
10. Edla
Magdalena,
s. Somerolla 24.4.1798, k. Turussa 8.9.1886. Puoliso Lemussa
2.11.1824 Lemun Järäisten omistaja Jost
Joakim Pippingsköld,
s. Turussa 30.3.1795, k. Lemussa 11.12.1826.
11. Johan
Axel,
s. 16.8.1799. Kappalainen. K. 1869. Taulu 8.
- kts. artikkeli John
Zidbäck (1854-1948),
muistikuvia omasta lapsuudesta ja nuoruudesta.
"Isäni, synt. 1799,
vanhemmat olivat Åvikin lasitehtaan hoitaja Adam Ambrosius
Zidbäck ja Renata Bergstock. A.A.Z:n isä kuoli Someron
kirkkoherrana. Renata Bergstockin isä oli kornetti. Isäni oli
lähinnä nuorin kymmenestä sisaruksesta. Kodin
vähävaraisuudesta huolimatta pantiin isäni ja häntä
nuorempi veli Victor kouluun. Molemmista pojista tuli pappeja.
Isäni kuoli kappalaisena Pälkäneellä 1869, Victor
Kirkkonummella 1862. Äitini, s. 1816, oli apteekkari ja
tilanomistaja Gabriel Freudenthalin ja hänen vaimonsa Johanna
Amalia Pippingin tytär."
12. Adam Viktor, s. (posth.) 24.3.1803.
Kappalainen. K. 1856. Taulu 15.
(- Ainakin Adam Viktor tai
Wictor, kuten hänet mainitaan kirkonkirjoissa, on syntynyt
Kimalassa. 11. lapsesta, Johan Axelista, ei mielestäni ole
mainintaa Someron kirkonkirjoissa; 10. lapsi, Edla Magdalena, syntyi
Åvikissa.
(- Kts. osio "Muuta
Kimalasta", jossa on luettelo
Kimalassa
syntyneistä ja
kastetuista vuosina 1698-1811.)
(Naantalilaisen
teol. tri Aulis Zidbäckin artikkeli Zidbäck-suvusta
Genos
48/1977)
kts. Aarne
Kuusi,
selostus 1940-luvun
lopulta
Zidbäck-suvusta
http://www.kolumbus.fi/Zidbäck/aarne_kuusi.htm
kts. Ylioppilasmatrikkelin
tiedot
AAZ:stä
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9140
s. Somerolla 4.4.1755. Vht: Someron kirkkoherra
Karl Zidbäck 5623 (yo 1728, † 1777) ja hänen 1. puolisonsa
Katarina Regina Barck. Pääsykuulustelu 7.5.1773. Ylioppilas
Turussa kl. 1773 Zidbeck, Adam Ambros. Tavast. _ 541. —
Männäisten ruukin kirjanpitäjä Kalannissa (1782). Åvikin
lasitehtaan kirjanpitäjä Somerolla 1786, isännöitsijä
1796. † 11.11.1802. [PERUKIRJASSA KUOLINPÄIVÄ ON 6.11.1802]
Pso: 1782 Renata Bergstock († 1834). Poika: Pälkäneen
kappalainen Johan Axel Zidbäck 13206 (yo 1818, † 1869).
Poika: Kirkkonummen kappalainen Adam Viktor Zidbäck 13661 (yo
1822, † 1856). Tyttärenpoika: apulaispappi Nils Adam Hjelt
13673 (yo 1822, † 1827). Tyttärenpoika: Turun
tuomiokapitulin amanuenssi, FM Edvard Axel Gabriel Rindell
16369 (yo 1846, † 1864). Lanko: nimismies, suorituskomissaari
Karl Johan Bergstock 9138 (yo 1773, † 1795). Vävy: Kiikalan
kirkkoherra, FK Jakob Johan Erling 10886 (yo 1794, † 1832).
Vävy: tilanomistaja Lemussa Jost Joakim Pippingsköld 12824
(yo 1815, † 1826). Viittauksia: HYK ms., Index s. 215b; HYKA
TAA Ef, Ylioppilaiden kirjoittautumisasiakirjat v. 1773. — V.
Lagus, Studentmatrikel II (1892-95) s. 210 (CXXIV); V. Lagus,
Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 105 (CXXIV). — A.
Zidbeck, Zidbeck-suku. Genos 48 (1977) s. 40.
Zidbäckin arvoituksellinen kuolema
Zidbeckin kuolemaan liittyy jotain mystistä. Muistan, kuinka lapsia peloteltiin vielä 1950-luvulla 'Siipekillä', talon vintissä lymyävällä kummituksella. Kerrottiin, että Zidbeck olisi hirttäytynyt ullakolle. Myös Konsin-sivulla olevassa Kaarlo Merimaan kirjoituksessa viitataan samaan Siipekki-kummitukseen.
Someron vuoden 1802 kirkonkirjoissa ei ole mainintaa Zidbeckin kuolemasta; perukirjassa 25.1.1803 hänen kuolinpäiväkseen on kirjattu 6.11.1802.
Zidbeck oli varakas mies
Kuollessaan Zidbeck oli perukirjan mukaan varakas mies. Kiinteä omaisuus arvostettiin 3466,32 taalariksi. Käteisvaroja oli 193,42 ja kultaesineitä 36 riikintaalarin arvosta, hopeaa (164,96), kupariesineitä (31,34), tinaesineitä (9,3) ja posliinia (13,12). Karjan arvoksi laskettiin 301,14 taalaria. Liinavaatteet 81,41, petivaatteet 85,28, miestenvaattet 43,4, naistenvaatteet 88,16. Velkasaamisia Zidbäckin perikunnalla oli runsaat 437 taalaria. Kirjoja Zidbeck omisti 18 kappaletta (6,24).
"Arvoesineiden
joukossa mainitaan runsaasti kulta ja hopeaesineitä sekä aitoa
porsliinia. Kimalan kartanossa hänellä oli muun muassa 2 paria
suurempia ja 2 paria pienempiä vetohärkiä, 23 suurempaa ja 4
pienempää lehmää, 6 sikaa, 21 lammasta ja 30 kanaa. Someron
kirkkomaalle hän oli rakennuttanut muuratun sukuhaudan."
Someron historia II, VA Sääksmäki
156, 77- 92
Zidbeckin kuoleman jälkeen
hänen leskensä Renata Bergstock piti vielä joitakin vuosia
Kimalaa hallussaan. Vuonna 1807 hän kuitenkin möi kartanon
hovioikeudennotaari Jakob
Avellanille.
Kauppahinta oli 5.555 riikintaalaria 26 killinkiä. Kauppahinnan
maksamattoman osan vakuudeksi rouva Zidbeck sai kiinnityksen
Kimalaan.
Someron historia II, VA
Sääksmäki 171: 698, 731
Kimalan perinnöksiostokirja vuodelta 1791
Adam Ambrosius Zidbeck osti suvulleen Kimalan perintöoikeuden toukokuussa 1791. Asiakirja on tämän sivuston vanhimpia Kimala-dokumentteja.
Wi,
Friherre, Président uti Kongl.Maj:ts
och Rikets Kamar-Collegio,
Ståthållare öfver Drottningholms och Svartsö
Slott och
Län, Commendeur af Kongl. Nord-
stjerne-Orden, samt Riddare af
Kong. Wasa-
Orden; Så ock Vice Président, Riddare
af Kongl.
Nordstjerne Orden samt Kamar-Råd; gö-
Teemme
tiettäväksi, että niin kuin hänen Kuninkaallinen
Majesteettinsa,
kaikkein armollisin Kuninkaamme on 21.
päivänä helmikuuta 1789
antamallaan asetuksella ja
kuulutuksella 24. päivältä tammikuuta
1790 armossaan
halunnut elvyttää ja uudistaa kuninkaallisen säädöksen
19. päivältä syyskuuta 1723, sekä näin kaikkein
armollisimmin selvittänyt
ne verotalot ja tilat, jotka
voidaan myydä verotaloiksi, ja miten niiden kanssa
on
meneteltävä sekä mitä siinä on otettava huomioon, sekä
vielä,
että kuninkaallisen kamarikollegion pitää
laatia varsinainen kauppakirja;
re weterligt, at
såsom Hans Kongl. Maj:t, Wår Aller-
nådigste Konung, genom
utfärdad Förordning af then 21
Februarii 1789 och Kungörelse
af then 24 Januarii
1790, i Nåder behagat uplifwa och förnya
Kongl.
Förordningen af then 19 Septembris År 1723, samt
således Allernådigst förklarat, hwilka Krono-
Hemman och
Lägenheter måge til Skatte försäljas,
och huru thermed
förhållas bör, samt hwad therwid
kommer at i akt tagas, såsom
ock, at sjelfwa
Köpebrefwen af Kongl. Kamar-Collegio skola
utfärdas; Altså och til underdånigst följe theraf,
hafwe
Wi welat uplåta och försälja, efter som Wi
härmed, och i
kraft af thetta Wårt öpna Bref, på
Hans Kongl. Maj:ts, Wår
Allernådigste Konungs,
wägnar, uplåte och försälje til
olemme
me halunneet luovuttaa ja myydä siten kuin me täten ja
tämä
avoin kirjeemme vahvistuksena Hänen Kuninkaallisen
Majesteettinsa,
kaikkein armollisimman Kuninkaamme
puolesta luovutamme
ja myymme
Rusthålls
Innehafwaren, Bruks Bokhållaren Adam
Ambrosius Zidbäck,
efterskrifne Cronohemman i
Nylands och Tawastehus Län
Nedre-Säxmäki
Härad och Sommero Sockn, nemligen: Ett
halfwa
N:o 2 i Kimala By, bestående af Ett halft
Hemman, Twå och Ett
Tredjedels öre, En half
Båga, En Sjettedels Kåo och Fem
Sjettedels
mantal, anslagit till Dragone Stom med Säteries
frihet under N:o 109 wid Säxmäki Härads
Compagnie och
Kongl. Nylands och Tawastehus
Läns Dragone Regemente.
ratsutilalliselle,
ruukin kirjanpitäjälle Adam Ambrosius Zidbäckille jälempänä
mainitun kruununtilan puolikkaan, joka sijaitsee Uudenmaan
ja Hämeen läänissä,
Sääksmäen alisessa kihlakunnassa
ja Someron pitäjässä N:o 2 Kimalan kylässä
sijaitsevasta,
kahden kolmanneksen äyrinmaista, puolikkaan jousiluvusta,
seitsemännen osan karjasta ja 5/7 manttaalia, Uudenmaan ja
Hämeen läänien
kuninkaallisen rakuunarykmentin Sääksmäen
komppanian säteritalolle n:o 109,
nautittavaksi ja pidettäväksi
verotalon velvoituksin ja oikeuksin 21 riikintaaleris-
ta
kolmesta killingistä yhdeksästä runstykistä hopeassa, minkä
hän on täysin
suorittanut ja maksanut viime kuluneen
vuoden joulukuun 1. päivänä läänin
maankonttorista
tänne lähetetyn alkuperäiskuitin mukaan.
Under Skattemanna, Börd och Rättighet at njuta
och behålla för Tjugu En
Riksdaler Tre Skillingar Nio
Runstycken
Specie, dem Han uti Länets Landt-Ränteri, d(n?): 1 i
denna Månad
enligt hit ingifwit Originale Quittance
rigtigt
erlagt och betalt. ----------------------------
-----------------------------------------------
Wi
afhände förthenskul Hans Kongl. Maj:t samt
Sweriges Krono
förbemälte halfwa Kimala
Cronohemman, bestående af ett halft
Tämän
johdosta me luovutamme Hänen Kuninkaalliselta Majesteetiltaan
ja
Ruotsin kruunulta edellämainitun 1/2 Kimalan kruununtaloa
käsittäen 1/2
taloa, 1/3 äyrinmaata, 1/2 jousilukua,
viisi 5/7 manttaalia N:o 2 Someron pitäjää,
alisen Sääksmäen
kihlakuntaa Uudenmaan ja Hämeen läänissä, sekä annamme
tämän ratsutilalliselle, ruukin kirjanpitäjälle Adam
Ambrosius Zidbäckille omaksi,
hänen vaimolleen, lapsilleen
ja perillisilleen sekä perillisten perillisille raken-
nukset,
pellon, niityn, metsän, maan, kalat ja kalaveden, myllyn ja
myllynpaikan,
torpat
ja torpan paikat sekä kaiken muun siihen kuuluvan vedessä ja
maalla,
lähellä ja kaukana, jättämättä pois mitään
siitä, mikä sille kuuluu, ja pitää
laillisesti
kuuluman ja mitä laillisissa jaoissa tai isojakotoimituksessa
sen osalle
on tullut tai vastaisuudessa tulee, nautittavaksi,
viljeltäväksi ja pidettäväksi
verotalon velvoituksin ja
oikeuksin ikuisena omaisuutena niin kuin laki määrää.
Hemman, Twå och Ett Tredjedels öre, En
half
båga, En Sjettedels Koo, och Fem Sjettedels
mantal N:o
2 I Sommero Sockn, Nedre
Säxmäki Härad af Nylands och
Tafwastehus
Län samt tillägne det samma Rusthålld
Innehafwaren, Bruks Bokhållarn Adam
Ambrosius Zidbäck, des
Hustru, Barn
och Arfwingar, så ock Arfwinge efter Arfwinge,
med
Hus, Jord, Åker, Äng, Skog, Mark, Fiske
och Fiske wattn, Qvarn
och Qvarnställe, Torp
och Torp ställe, samst alle andra
tillägor
i wåto och torro, närby och fjerran, intet
undantagandes af alt thet, som thertil lyder, med
rätta
ligga bör, och wid laga afwittring och
Storskiftes delning
tilfallit eller tilfalla kan, at njuta,
bruka, och behålla under
Skattemanna Börd och
Rättighet til ewerldelig ägo, som Lag
förmår.
Mikäli
mainittu talo joutuisi jotenkin pois ostajalta tai hänen
perillisiltään
ei Hänen Kuninkaallinen Majesteettinsa ja
Kruunu pidä heitä siitä korvaus-
velvollisina. Niin pitää
mainittu talo alempana mainittuna päivänä maakirjoissa
siirtää
kruunulta verotaloksi.
---
---
---
Skulle och förberörde
Hemman på hwarjehanda
sätt gå Köparen eller thes Arfwingar
ifrån; Så wil
Hans Kongl. Maj:t och Kronan hålla them theruti
aldeles skadeslöse. Så skal och merbemälte Hemman efter
nedanstående datum från Krono til Skatte uti
Jordeböckerne
införas. Ther alle, som thetta
widkommer, och för Hans Kongl
Maj:ts och
Kronans skul wele och skole göra och låta,
hafwa
sig hörsammeligen at efterrätta, icke
görandes
Tätä kaikki, joita tämä asia koskee ja Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa ja
Kruunun
puolesta ovat velvollisia toimimaan, noudattakoot kuuliaisesti
tekemättä
talon asukkaalle, ratsutilalliselle, ruukin
kirjanpitäjälle Adam Ambrosius Zid-
bäckille, hänen
vaimolleen, lapsilleen tahi perillisilleen mitään haittaa,
vääryyttä
tai pakotetta vähimmässäkään määrin nyt
tai tulevaisuudessa.
Honom,
Rusthålls Innehafwaren Bruks
Bokhållaren Adam Ambrosius
Zidbäck, des
Hustru, Barn eller
Arfwingar häremot
hinder, meen eller
förfång i någon måtto nu eller i
tilkommande tider.
Varmemmaksi
vakuudeksi olemme vahvistaneet tämän Kuninkaallisen Majestee-
tin ja valtakunnan kamarikollegion sinetillä sekä
omakätisillä nimikirjoituk-
sillamme.
Til yttermera wisso är
thetta med Kongl.
Maj:ts och Riksens
Kamar-Collegii Sigill, samt Wår
egenhändige
underskrift bekräftadt. Stock-
holm then 23. Martii År efter
Wårs Herres
Jesu Christi Nåderika födelse Et tusend
Sjuhundrade och på Nittionde Första
På dragande Roll?
och Embetes Wägnar
Allekirjoitukset (hyvin epävarmoja:)
Jac: Rönberg
D: Lilljenheim
Gv: Harenström
O.I. Lagerheim
Eric af Wetterstedt
Jac:Grün
P I Ekman
Upwist och Annoteradt å Tawastehus
LandsContoir dn: 5. Maji 1791
Jac: Georg Cygnæus