Åvik

Adam Ambrosius Zidbäck (Zidbeck) yhdisti
Kimalan kartanon (1788-1802)

Kimalan omistajaksi tuli vuonna 1752 Fredrik Adolf Ramsayn jälkeen leskirouva Hedvig Eleonora Stubbe os. von der Pahlen (s. 1700 k. 1774). Hän lienee ollut läheistä sukua Kimalan edelliselle omistajalle F. A. Ramsaylle, jonka äiti oli syntyään von der Pahlen.

a 1/2) Hän luovutti toisen puolen Kimalasta vävylleen, kirjanpitäjä Daniel Hällströmille (puoliso Sofia Stubbe).

b 1/2) Toisen puoliskon hän piti itsellään noin vuoteen 1769, jolloin hän möi osuutensa toiselle vävylleen, Hirsjärven herralle, luutnantti Johan Munckille, tyttärensä Catharina Stubben miehelle.

Johan Munck möi osuutensa 14.9.1772 pikkuserkulleen, luutnantti Carl Fredrik Munckille (s. 1733, k. 1800), puoliso Brita Magdalena Stubbe, Hedvig Eleonora Stubben tytär.

Kimala kiinnitettiin 8000 taalarin lainan vakuudeksi. Lainan myönsi turkulainen suurliikemies Jakob Bremer.



Vuonna 1791 Kimala siirtyi Carl Fredrik Munckin pojalle, kapteeni Carl Johan Munckille, (s. 1758, k. 1815), Ihamäen omistajalle. C. J. Munck, sittemmin everstiluutnantti, oli tunnettua somerolaista sukua. Hän oli monissa taisteluissa karaistunut meriupseeri. Vuosina 1780-81 hän palveli Hollannin laivastossa ottaen osaa Englantia vastaan käytyyn sotaan. St. Eustachen meritaistelussa Länsi-Intian vesillä hän joutui englantilaisten vangiksi, palasi vapaaksi päästyään kotimaahan ja oli sittemmin mukana muun muassa Ruotsinsalmen taistelussa 1789.
- C. J. Munckin ensimmäinen vaimo Hedvig Uggla sai avioeron, muutti Kimalasta vuonna 1795. Toisen vaimonsa Lovisa Albertinan kanssa [o.s. de Pont (s. 1768, k. 1824), Jakob Reinhold de Pontin tytär] hän sai useita lapsia. Eräs heistä oli Ruotsiin muuttanut eversti C. J. Munck, jonka tytär on tunnettu Ebba Munck , prinssi Oscarin puoliso.

Vuonna 1796 Carl Johan Munck möi omistamansa osan Kimalasta Ihamäen omistajalle, kapteeni Gustaf Johan Jägerhornille (s. 1751, k. 1831), jolta hän osti Ihamäen. Herrat siis vaihtoivat kartanoita.

1799 Jägerhorn taas möi osuutensa Adam Ambrosius Zidbäckille. Näin kartanon molemmat puoliskot yhdistyivät. [- Someron historia käyttää Zidbäck-muotoa, samoin 1790-luvun asiakirja. Sukututkimuksessa kirjoitetaan Zidbäck-suvusta. (P.T.)]

Adam Ambrosius Zidbäck (4.4.1755-11.11.1802) oli Someron kirkkoherran Carl Zidbäckin, poika. Hän oli ostanut jo vuonna 1788 Kimalasta Gottfried Thitzin osuuden (1/4) sekä lisäksi Munckeilta puolet heidän Kimalan osuudestaan (1/4). Näin Zidbäckin omistukseen tuli puolet kartanosta.

Jäljelle jääneen puolikkaan Zidbäck osti kapteeni G.J. Jägerhornilta 27.5.1799 tehdyllä kauppakirjalla 2.350 riikintaalarin hinnalla. Näin Adam Ambrosius Zidbäckistä tuli koko Kimalan ratsutilan omistaja. Hän omisti myös Eskolan tilan Talvisillan kylässä.  

Juhani Lakion hallussa oleva Adam Ambrosius Zidbäckin viiri vuodelta 1797.

Avellanin vanhassa navettakuvassa näkyy vasemmalla "vilja-aitta, josta kohoaa tanko viireineen "Zidbäck". Taitekatto muutettiin nykyiseksi satulakatoksi 1940-luvun lopulla. Lakion esi-isä, Jacob Avellan, osti Kimalan 11.4.1807 Vehmaisissa päivätyllä kauppakirjalla Adam Ambrosius Zidbäckin leskeltä, Renatalta. Tila maksoi 5555 riikintaalaria, 26 killinkiä.

Adam Ambrosius Zidbäckillä oli 12 lasta

Adam Ambrosiuksella ja Renata Bergstockilla oli 12 lasta, suurin osa eli kahdeksan tytärtä, joiden jälkeläisiä on sangen runsaasti. Näistä mainittakoon mm. toisessa sukupolvessa tunnettu lastenlääkäri, professori Josef Pippingsköld ja kolmannessa professorit Arthur Rindell, Fridolf Gustafsson, Knut ja Verner Tallqvist sekä kenraalimajuri Lennart Munck.

Lapsia:

1. Susanna Lovisa, s. Uudellakirkolla (T.l.) 7.9.1782, k. Kiikalassa 5.8.1852. Puoliso Somerolla 25.3.1804 armovuodensaarnaaja, lopuksi Kiikalan kirkkoherra, fil. kand. Jakob Johan Erling, s. Paattisissa 6.7.1776, k. Kiikalassa 30.3.1832.

* * *

Lopen Vojakkalan kylän historiaa tutkiva Rauli Tammela kirjoittaa "1830-luvun lopulla kylään muuttaneesta Ulla Jaakontytär Zidbäckistä, jonka aikeet avioitua Pekkalan talon pojan Antti Matinpojan s.1816 kanssa eivät toteutuneet siitä syystä, että Ulla ei syystä tai toisesta saanut esteettömyystodistusta avioliittoa varten. 

Lapsia syntyi kolme ja Vojakkalassa elää vielä hyvämuistinen Aimo Pekkala s. 1915, joka kertoi, että hänen lapsuudessaan toistui joka syyskesä sama näytelmä. "Marja-mamman" nimellä kulkenut mummeli tuli aina Tammelan suunnasta ja lähti kirkonkylän suuntaan, poikkesi aina Pekkalaan ja kertoi esiäitinsä Ullan s.1815 asuneen talossa vuosikymmeniä. 

Kiehtovaksi asian tekee se, että tämä "Marja-mamma" kertoi Ullan olleen "Kiikalan papin avioton tytär". Ulla Jaakontytär Zidbäck oli Lopen rippikirjan mukaan syntynyt 2. marraskuuta 1815 Kiikalassa ja hän kuoli tyttärensä Kristiinan luona Lopen Salonkylän Koiviston torpassa 2. kesäkuuta 1893."

* * *

"Ullalla oli kolme aviotonta lasta, joista kaksi vanhinta syntyivät Heinun uudistilalla, jonka oli 1790-luvun alussa perustanut Pekkalan talon poika Matti Juhonpoika s. 1765, k. 1831. Pekkalan ja Heinun kanssakäynti oli vahvaa 1800-luvun jälkipuolelle asti, vaikka Heinun Matin poika Juho myikin "koko Heinun verotalon" turkulaiselle liikemiehelle Pehr Maurits Ekmanille, joka Vojakkalassa kulki "Heinun herran" nimellä. Vasta kylähistorian kirjoittamisen jälkeen selvisi, että Ekmaneilla oli aikomus perustaa lasitehdas Heinun maille. Katkaistaanpa sivurönsy tähän.

Vanhin lapsista oli Kristiina s. 15.11.1841, k. 20.11.1914 Lopen Salonkylän Koiviston torpassa. Puolisonsa Salomon Lemström s. 1832, k. 1915 oli kartanon metsänvartija. Heidän lapsistaan kolme eli aikuisikään ja "Marja-Mammaksi" sopisi hyvin vanhin tytär Aleksandra Josefiina s.1862. Muita sopivia ei Ullan jälkeläisistä oikein löydykään.

Toisena syntyi Kustaa Adolf s. 24.1.1845, k. 11.1.1884 Nurmijärven Kytäjärvellä. Hänelläkin oli kolme aikuisikään elänyttä lasta, kaksi tytärtä ja poika. Kustaa Adolf oli Zidbäck kuolemaansa asti, mutta poika suomensi nimensä, "oli metsäpomo Tammelassa" ja perheetön. Toistaiseksi en ole selvittänyt hänen vaiheitaan, vaan tämä on muistitietoa.

Nuorimmainen Emmanuel Zidbäck s. 9.3.1849 syntyi Pekkalassa ja kuoli 30.12.1918 Lopen kirkonkylän Hallankulmalla. Hän oli yksi Vojakkalan itseoppineista kynämiehistä ja pysytteli poikamiehenä vuoteen 1900 asti, jolloin nai lesken ja sai vielä kolme lasta Hänen sukunsa jatkuu vain Tekla Aleksandran s.1905 +1994 kautta, josta tuli Viljo Torttilan vaimo Hausjärven Ryttylässä.

Kaikkien kolmen lapsen isänä olen pitänyt Antti Matinpoika Pekkalaa s. 1816, k. 1881. Tämä Antti oli suvun ja kylänkin luottomies, mm. valittiin orpolasten edunvalvojaksi. Avioliittoa Ulla ja Antti eivät voineet solmia, koska Ullalta puuttui lupa avioliiton solmimiselle. Syytä en ole selvittänyt. Ullasta tulee Pekkalan pysyvä asukas Antin kuolemaan asti ja heti sen jälkeen hän muuttaa tyttärensä luokse Salonkylään.

Toinen todiste ainakin Emmanuelin sukusuhteesta Pekkalaan löytyy 1800-luvun lopun perukirjoista. Manulla ja Pekkalan vanhalla suvulla on keskinäisiä lainoja, jotka muuten on aika vaikea selvittää. Yleensä lainaa on antanut Manu, eli häneltä ollaan tultu pyytämään lainaa. Kylän varsinainen pankkiiri oli kuitenkin Lukanan Nikodemus, joka laski koron päivälleen. Kyläläisille se oli 5 %, muille 6 %. Samasta Teemusta oli tullut Pekkalan omistaja 23. joulukuuta 1872. Ensitöikseen hän rakensi Pekkalaan uuden päärakennuksen, mutta vanhaa sukua jäi asumaan vanhoihin Pekkalan rakennuksiin kyläkeskukseen. Tähän joukkoon kuuluivat Ulla Zidbäck, Pekan-Antti ja kolme lasta.

Kolmas todiste oli Vähätalon Väinön muistitieto. Hän antoi silmäkulma vilkkuen ymmärtää, että isänsä setä oli kyllä ollut naimaton, mutta ei lapseton."
Rauli Tammelan sähköpostiviesti PT:lle 30.12.2006 

    2. Katarina Vilhelmina, s. Somerolla 23.7.1784, k. Turussa 31.8.1853 koleraan.
    Puoliso Somerolla 1802 kirjanpitäjä, myöhemmin turkulainen kauppias ja huutokauppojenpitäjä
    Johan Gustaf Hjelt, s. Turussa 28.11.1783, k. siellä 1.2.1825.

    3.
    Renata Magdalena, s. Somerolla 20.5.1786, k. siellä 7.8.1787.

    4.
    Concordia Carolina, s. Somerolla 19.3.1788, k. Porissa 11.10.1855. Puoliso Harjavallassa 31.3.1812 porilainen kultaseppämestari Karl Israel Rindell, s. Tukholmassa 4.5.1786, k. Porissa 17.12.1837.

    5.
    Vendla Renata, s. Somerolla 25.3.1790, k. Kristiinankaupungissa 1872. Puoliso Porissa 26.12.1820 kristiinankaupunkilainen värjärimestari Karl Fredrik Palmén, s. Kauvatsassa 18.4.1793, k. Kristiinankaupungissa 2.5.1853.

    6.
    Gustava Sofia, s. Somerolla 1.3.1790. Sokea, asui sisarensa Edla Magdalenan luona Lemun Järäisissä, k. siellä 10.5.1852. - Naimaton.

    7.
    Karl Adam, s. Somerolla 10.4.1793. k. siellä 28.9. s.v.

    8.
    August, s. Somerolla 13.5.1794. Porin triviaalikouluun 11.9.1807, erosi 1810. Porin vaivaiskoulun opettaja. Muutti 1855 veljensä Johan Axelin luokse Pälkäneelle, k. siellä 21.1.1861. - Naimaton.

    9.
    Charlotta Serafia, s. Somerolla 26.6.1796, k. Askaisissa 23.10.1830. Puoliso Askaisissa 15.8.1830 Lemun (nyk. Askaisten) Hannulan, myöhemmin Siuntion Pikkalan kartanon omistaja, apteekkari Gabriel Freudenthal (tämän 2., keskimmäinen avio), s. Karlstadissa (Ruotsissa) 18.5.1771, k. Siuntiossa 18.6.1846.

    10.
    Edla Magdalena, s. Somerolla 24.4.1798, k. Turussa 8.9.1886. Puoliso Lemussa 2.11.1824 Lemun Järäisten omistaja Jost Joakim Pippingsköld, s. Turussa 30.3.1795, k. Lemussa 11.12.1826.

    11.
    Johan Axel, s. 16.8.1799. Kappalainen. K. 1869. Taulu 8.

      - kts. artikkeli John Zidbäck (1854-1948),
      muistikuvia omasta lapsuudesta ja nuoruudesta.

        "Isäni, synt. 1799, vanhemmat olivat Åvikin lasitehtaan hoitaja Adam Ambrosius Zidbäck ja Renata Bergstock. A.A.Z:n isä kuoli Someron kirkkoherrana. Renata Bergstockin isä oli kornetti. Isäni oli lähinnä nuorin kymmenestä sisaruksesta. Kodin vähävaraisuudesta huolimatta pantiin isäni ja häntä nuorempi veli Victor kouluun. Molemmista pojista tuli pappeja.

        Isäni kuoli kappalaisena Pälkäneellä 1869, Victor Kirkkonummella 1862. Äitini, s. 1816, oli apteekkari ja tilanomistaja Gabriel Freudenthalin ja hänen vaimonsa Johanna Amalia Pippingin tytär."


    12. Adam Viktor, s. (posth.) 24.3.1803. Kappalainen. K. 1856. Taulu 15.

    (- Ainakin Adam Viktor tai Wictor, kuten hänet mainitaan kirkonkirjoissa, on syntynyt Kimalassa. 11. lapsesta, Johan Axelista, ei mielestäni ole mainintaa Someron kirkonkirjoissa; 10. lapsi, Edla Magdalena, syntyi Åvikissa.


    (Naantalilaisen teol. tri Aulis Zidbäckin artikkeli Zidbäck-suvusta
    Genos 48/1977)

      kts. Aarne Kuusi,
      selostus 1940-luvun lopulta Zidbäck-suvusta
      http://www.kolumbus.fi/Zidbäck/aarne_kuusi.htm
      kts. Ylioppilasmatrikkelin tiedot AAZ:stä
      http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9140

      s. Somerolla 4.4.1755. Vht: Someron kirkkoherra Karl Zidbäck 5623 (yo 1728, † 1777) ja hänen 1. puolisonsa Katarina Regina Barck. Pääsykuulustelu 7.5.1773. Ylioppilas Turussa kl. 1773 Zidbeck, Adam Ambros. Tavast. _ 541. — Männäisten ruukin kirjanpitäjä Kalannissa (1782). Åvikin lasitehtaan kirjanpitäjä Somerolla 1786, isännöitsijä 1796. † 11.11.1802. [PERUKIRJASSA KUOLINPÄIVÄ ON 6.11.1802] Pso: 1782 Renata Bergstock († 1834). Poika: Pälkäneen kappalainen Johan Axel Zidbäck 13206 (yo 1818, † 1869). Poika: Kirkkonummen kappalainen Adam Viktor Zidbäck 13661 (yo 1822, † 1856). Tyttärenpoika: apulaispappi Nils Adam Hjelt 13673 (yo 1822, † 1827). Tyttärenpoika: Turun tuomiokapitulin amanuenssi, FM Edvard Axel Gabriel Rindell 16369 (yo 1846, † 1864). Lanko: nimismies, suorituskomissaari Karl Johan Bergstock 9138 (yo 1773, † 1795). Vävy: Kiikalan kirkkoherra, FK Jakob Johan Erling 10886 (yo 1794, † 1832). Vävy: tilanomistaja Lemussa Jost Joakim Pippingsköld 12824 (yo 1815, † 1826). Viittauksia: HYK ms., Index s. 215b; HYKA TAA Ef, Ylioppilaiden kirjoittautumisasiakirjat v. 1773. — V. Lagus, Studentmatrikel II (1892-95) s. 210 (CXXIV); V. Lagus, Studentmatrikel. Supplement (1906) s. 105 (CXXIV). — A. Zidbeck, Zidbeck-suku. Genos 48 (1977) s. 40.






Zidbäckin arvoituksellinen kuolema

Zidbeckin kuolemaan liittyy jotain mystistä. Muistan, kuinka lapsia peloteltiin vielä 1950-luvulla 'Siipekillä', talon vintissä lymyävällä kummituksella. Kerrottiin, että Zidbeck olisi hirttäytynyt ullakolle. Myös Konsin-sivulla olevassa Kaarlo Merimaan kirjoituksessa viitataan samaan Siipekki-kummitukseen.

Someron vuoden 1802 kirkonkirjoissa ei ole mainintaa Zidbeckin kuolemasta; perukirjassa 25.1.1803 hänen kuolinpäiväkseen on kirjattu 6.11.1802.





Marraskuussa 1802 kuolleiden joukosta ei löydy mainintaa Zidbeckistä.

Zidbeck oli varakas mies

Kuollessaan Zidbeck oli perukirjan mukaan varakas mies. Kiinteä omaisuus arvostettiin 3466,32 taalariksi. Käteisvaroja oli 193,42 ja kultaesineitä 36 riikintaalarin arvosta, hopeaa (164,96), kupariesineitä (31,34), tinaesineitä (9,3) ja posliinia (13,12). Karjan arvoksi laskettiin 301,14 taalaria. Liinavaatteet 81,41, petivaatteet 85,28, miestenvaattet 43,4, naistenvaatteet 88,16. Velkasaamisia Zidbäckin perikunnalla oli runsaat 437 taalaria. Kirjoja Zidbeck omisti 18 kappaletta (6,24).

Perukirjan 1. sivu

2

(HMA, Sääksmäen alinen tuomiokunta, Perukirjat 1804?1806, fol 77?92.)

4

5

6

Zidbäckin lesken, Renata Bergstockin, allekirjoitus.

"Arvoesineiden joukossa mainitaan runsaasti kulta ja hopeaesineitä sekä aitoa porsliinia. Kimalan kartanossa hänellä oli muun muassa 2 paria suurempia ja 2 paria pienempiä vetohärkiä, 23 suurempaa ja 4 pienempää lehmää, 6 sikaa, 21 lammasta ja 30 kanaa. Someron kirkkomaalle hän oli rakennuttanut muuratun sukuhaudan."
Someron historia II, VA Sääksmäki 156, 77- 92

Zidbeckin kuoleman jälkeen hänen leskensä Renata Bergstock piti vielä joitakin vuosia Kimalaa hallussaan. Vuonna 1807 hän kuitenkin möi kartanon hovioikeudennotaari Jakob Avellanille. Kauppahinta oli 5.555 riikintaalaria 26 killinkiä. Kauppahinnan maksamattoman osan vakuudeksi rouva Zidbeck sai kiinnityksen Kimalaan.
Someron historia II, VA Sääksmäki 171: 698, 731

Kimalan perinnöksiostokirja vuodelta 1791

Adam Ambrosius Zidbeck osti suvulleen Kimalan perintöoikeuden toukokuussa 1791. Asiakirja on tämän sivuston vanhimpia Kimala-dokumentteja.

Pertti Toukkarin kokoelmat

Wi, Friherre, Président uti Kongl.Maj:ts
och Rikets Kamar-Collegio,
Ståthållare öfver Drottningholms och Svartsö
Slott och Län, Commendeur af Kongl. Nord-
stjerne-Orden, samt Riddare af Kong. Wasa-
Orden; Så ock Vice Président, Riddare
af Kongl. Nordstjerne Orden samt Kamar-Råd; gö-


Teemme tiettäväk­si, että niin kuin hänen Kuninkaalli­nen Majesteettinsa,

kaikkein armol­lisin Kuninkaamme on 21. päivänä helmikuuta 1789

antamallaan ase­tuksella ja kuulutuksella 24. päiväl­tä tammikuuta

1790 armossaan halunnut elvyttää ja uudistaa kunin­kaallisen säädöksen

19. päivältä syyskuuta 1723, sekä näin kaikkei­n armollisimmin selvittänyt

ne vero­talot ja tilat, jotka voidaan myydä ve­rotaloiksi, ja miten niiden kanssa

on meneteltävä sekä mitä siinä on otet­tava huomioon, sekä vielä,

että ku­ninkaallisen kamarikollegion pitää laatia varsinainen kauppakirja;

re weterligt, at såsom Hans Kongl. Maj:t, Wår Aller-
nådigste Konung, genom utfärdad Förordning af then 21
Februarii 1789 och Kungörelse af then 24 Januarii
1790, i Nåder behagat uplifwa och förnya Kongl.
Förordningen af then 19 Septembris År 1723, samt
således Allernådigst förklarat, hwilka Krono-
Hemman och Lägenheter måge til Skatte försäljas,
och huru thermed förhållas bör, samt hwad therwid
kommer at i akt tagas, såsom ock, at sjelfwa
Köpebrefwen af Kongl. Kamar-Collegio skola
utfärdas; Altså och til underdånigst följe theraf,
hafwe Wi welat uplåta och försälja, efter som Wi
härmed, och i kraft af thetta Wårt öpna Bref, på
Hans Kongl. Maj:ts, Wår Allernådigste Konungs,
wägnar, uplåte och försälje til

olem­me me halunneet luovuttaa ja myy­dä siten kuin me täten ja

tämä avoin kirjeemme vahvistuksena Hänen Kuninkaallisen

Majesteettinsa, kaik­kein armollisimman Kuninkaamme

puolesta luovutamme ja myymme

Rusthålls Innehafwaren, Bruks Bokhållaren Adam
Ambrosius Zidbäck, efterskrifne Cronohemman i
Nylands och Tawastehus Län Nedre-Säxmäki
Härad och Sommero Sockn, nemligen: Ett
halfwa N:o 2 i Kimala By, bestående af Ett halft
Hemman, Twå och Ett Tredjedels öre, En half
Båga, En Sjettedels Kåo och Fem Sjettedels
mantal, anslagit till Dragone Stom med Säteries
frihet under N:o 109 wid Säxmäki Härads
Compagnie och Kongl. Nylands och Tawastehus
Läns Dragone Regemente.



ratsutilalliselle, ruukin kirjanpitäjälle Adam Ambrosius Zidbäckille jälempänä
mainitun kruununti­lan puolikkaan, joka sijaitsee Uudenmaan ja Hämeen läänissä,
Sääksmäen ali­sessa kihlakunnassa ja Someron pitäjässä N:o 2 Kimalan kylässä
sijaitsevasta, kahden kolmanneksen äyrinmaista, puolikkaan jousiluvusta,
seitsemännen osan karjasta ja 5/7 manttaalia, Uudenmaan ja Hämeen läänien
ku­ninkaallisen rakuunarykmentin Sääks­mäen komppanian säteritalolle n:o 109,
nautittavaksi ja pidettäväksi verotalon velvoituksin ja oikeuksin 21 riikintaaleris-
ta kolmesta killingistä yhdeksästä runstykistä ho­peassa, minkä hän on täysin
suorit­tanut ja maksanut viime kuluneen vuoden joulukuun 1. päivänä lää­nin
maankonttorista tänne lähetetyn alkuperäiskuitin mukaan.

Under Skattemanna, Börd och Rättighet at njuta
och behålla för Tjugu En
Riksdaler Tre Skillingar Nio Runstycken
Specie, dem Han uti Länets Landt-Ränteri, d(n?): 1 i
denna Månad

enligt hit ingifwit Originale Quittance rigtigt
erlagt och betalt. ----------------------------
-----------------------------------------------

Wi afhände förthenskul Hans Kongl. Maj:t samt
Sweriges Krono förbemälte halfwa Kimala
Cronohemman, bestående af ett halft



Tämän johdosta me luovutamme Hänen Kuninkaalliselta Majesteetil­taan ja
Ruotsin kruunulta edellämainitun 1/2 Kimalan kruununtaloa käsittäen 1/2
taloa, 1/3 äyrinmaa­ta, 1/2 jousilukua, viisi 5/7 manttaalia N:o 2 Someron pitäjää,
alisen Sääksmäen kihlakuntaa Uudenmaan ja Hämeen läänissä, sekä annam­me
tämän ratsutilalliselle, ruukin kirjanpitäjälle Adam Ambrosius Zidbäckille omaksi,
hänen vaimolleen, lap­silleen ja perillisilleen sekä perillis­ten perillisille raken-
nukset, pellon, niityn, metsän, maan, kalat ja kala­veden, myllyn ja myllynpaikan,
tor­pat ja torpan paikat sekä kaiken muun siihen kuuluvan vedessä ja maalla,
lähellä ja kaukana, jättämät­tä pois mitään siitä, mikä sille kuu­luu, ja pitää
laillisesti kuuluman ja mitä laillisissa jaoissa tai isojakotoi­mituksessa sen osalle
on tullut tai vastaisuudessa tulee, nautittavaksi, viljeltäväksi ja pidettäväksi
verotalon velvoituksin ja oikeuksin ikuisena omaisuutena niin kuin laki määrää.



Hemman, Twå och Ett Tredjedels öre, En half
båga, En Sjettedels Koo, och Fem Sjettedels
mantal N:o 2 I Sommero Sockn, Nedre
Säxmäki Härad af Nylands och Tafwastehus
Län samt tillägne det samma Rusthålld
Innehafwaren, Bruks Bokhållarn Adam
Ambrosius Zidbäck, des Hustru, Barn
och Arfwingar, så ock Arfwinge efter Arfwinge,
med Hus, Jord, Åker, Äng, Skog, Mark, Fiske
och Fiske wattn, Qvarn och Qvarnställe, Torp
och Torp ställe, samst alle andra tillägor

i wåto och torro, närby och fjerran, intet
undantagandes af alt thet, som thertil lyder, med
rätta ligga bör, och wid laga afwittring och
Storskiftes delning tilfallit eller tilfalla kan, at njuta,
bruka, och behålla under Skattemanna Börd och
Rättighet til ewerldelig ägo, som Lag förmår.

Mikäli mainittu talo joutuisi jotenkin pois ostajalta tai hänen perillisiltään
ei Hänen Kuninkaallinen Majesteet­tinsa ja Kruunu pidä heitä siitä korvaus-
velvollisina. Niin pitää mainittu talo alempana mainittuna päivänä maakirjoissa
siirtää kruunulta vero­taloksi.

---
---
---


Skulle och förberörde Hemman på hwarjehanda
sätt gå Köparen eller thes Arfwingar ifrån; Så wil
Hans Kongl. Maj:t och Kronan hålla them theruti
aldeles skadeslöse. Så skal och merbemälte Hemman efter
nedanstående datum från Krono til Skatte uti
Jordeböckerne införas. Ther alle, som thetta
widkommer, och för Hans Kongl Maj:ts och
Kronans skul wele och skole göra och låta,
hafwa sig hörsammeligen at efterrätta, icke
görandes

Tätä kaikki, joita tämä asia kos­kee ja Hänen Kuninkaallisen Majes­teettinsa ja
Kruunun puolesta ovat velvollisia toimimaan, noudattakoot kuuliaisesti tekemättä
talon asuk­kaalle, ratsutilalliselle, ruukin kirjanpitäjälle Adam Ambrosius Zid-
bäckille, hänen vaimolleen, lapsilleen tahi perillisilleen mitään haittaa, vääryyt­tä
tai pakotetta vähimmässäkään määrin nyt tai tulevaisuudessa.

Honom, Rusthålls Innehafwaren Bruks
Bokhållaren Adam Ambrosius Zidbäck, des
Hustru, Barn eller

Arfwingar häremot hinder, meen eller
förfång i någon måtto nu eller i
tilkommande tider.

Var­memmaksi vakuudeksi olemme vah­vistaneet tämän Kuninkaallisen Ma­jestee-
tin ja valtakunnan kamarikol­legion sinetillä sekä omakätisillä ni­mikirjoituk-
sillamme
.

Til yttermera wisso är
thetta med Kongl. Maj:ts och Riksens
Kamar-Collegii Sigill, samt Wår
egenhändige underskrift bekräftadt. Stock-
holm then 23. Martii År efter Wårs Herres
Jesu Christi Nåderika födelse Et tusend
Sjuhundrade och på Nittionde Första

På dragande Roll? och Embetes Wägnar


Allekirjoitukset (hyvin epävarmoja:)
Jac: Rönberg

      D: Lilljenheim

        Gv: Harenström
        O.I. Lagerheim

          Eric af Wetterstedt
          Jac:Grün

            P I Ekman


    Upwist och Annoteradt å Tawastehus
    LandsContoir dn: 5. Maji 1791
    Jac: Georg Cygnæus