Thitzit

Gottfried Titz Kimalan isojakoasiakirjan allekirjoittajana 8.7.1780. Etunimi kirjoitetaan asiakirjassa myös muodossa Godtfred ja Godtried.

Klikkaa tästä kirjoittaaksesi tekstiä




"Thitz tai Titz, kuten hänen nimensä myös kirjoitetaan, oli tullut Åvikiin luultavasti jo lokakuussa 1747 mm. lasinpuhaltajamestari Enewald Waltzerin oppipojaksi."

(Georg Haggren, Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys, Vuosikirja 57–1988, s. 27; Kasten de Pontin arkisto. Kansio I, Kansallisarkisto) "Thitz-sukua edusti Åvikin lasinpuhaltajakunnassa vain kantaisä, lasinpuhaltaja Gottfried Thitz – nimi kirjoitetaan myös Titze tai Titzen synt. 1726, kuoli. 1793, joka aloitti palvelunsa Kostan lasitehtaalla Ruotsissa ja tuli ensimmäisten lasinpuhaltajien mukana Åvikiin.

Hänen ensimmäinen puolisonsa oli, kuten jo mainittiin, Hedvig Sophia Munck kapteeni Mårten Johan Munck af Fulkilan ja Catharina Ritzin tytär ja Åvikin perustajan J. R. de Pontin serkku. Ensimmäisen vaimonsa kuoltua Thitz meni uuteen avioliittoon Åvikin ruukinsaarnaajan Marcus Lagerlundin tyttären Johanna Sophian kanssa.

Ensimmäisestä avioliitosta Thitzillä oli useita poikia, mutta kukaan heistä ei jatkanut isänsä ammattia. Vanhin Carl Fredrik muutti Tukholmaan, jonne hän perusti ravintolan, ja sinne muutti kaksi nuorempaakin poikaa. Ainakin kaksi pojista Jakob Martin ja Johan Petter, jäi kuitenkin Suomeen – valitettavasti ei heistä ole käytettävissä tarkempia tietoja.

Gottfried Thitzin pojanpoika oli kapteeni Gustaf Fredrik Thitz, synt. 1794, kuoll. 1864. Hän oli naimisissa sukulaisensa Carolina Fredrika Albertina Munckin kanssa, jonka veljentytär oli Ruotsin prinssi Oscarin puoliso Ebba Munck.

Heidän poikansa oli monista ja erikoisista etunimistään eräänlaisen kuuluisuuden saanut amiraali, jonka nimistö virallistenkin asiakirjojen ja hakuteosten mukaan oli Ernst Gustaf Julius Caesar Fredrik Wilhelm Atos Porthos Aramis Romulus Remus Thitz. Kasteessa hän lienee saanut vain kaksi ensinmainittua nimeä.

Siitä, miten hän nuo muut oli saanut, on ritarihuoneen genealogi maisteri Aminoff antanut seuraavan, autenttiselta taholta kuullun selityksen: Palvellessaan nuorena upseerina Venäjällä oli hän ilmoittautunut jonkun sikäläisen luterilaisen seurakunnan pastorille kirkonkirjoihin ottamista varten. Kun hän oli sanonut etunimensä, oli pastori kysynyt, eikö hänelle ollut enempiä, jolloin häneen oli mennyt pilanteon, paholainen ja hän oli ladellut pitkän rivin sillä hetkellä mieleensä johtuneita komeita nimiä. Mutta pappi oli merkinnyt ne huolellisesti kirjoihinsa, niistä ne sitten joutuivat Thitzin virallisiin henkilöpapereihin. Myöhemmin niitä oli vaikeata sieltä poistaa, ja niin Thitz joutui pitämään tie kaikki.

Amiraali Thitz oli syntynyt 1826, palveli kunniakkaasti Venäjän keisarillisessa laivastossa saaden kontra-amiraalin arvolla eron 1886. Hän palveli vielä sen jälkeen Suomen valtiota sotakomissaarina Oulun läänin kutsuntapiirissä ja kuoli Oulaisissa 1899. Amiraali Thitz oli naimisissa serkkunsa Sofia Lovisa Munckin kanssa."
Genos 1973 s. 93.

kts. Släkten Thitz
och dess förbindelser med ätten Munck
Utrikesrådet ÅKE BACKSTRÖM, Helsingfors


* * *

"Vielä mainittakoon "lasitehtailun" kannattavuudesta esimerkkinä se, että Kimalan kartanon omistajana mainitaan vuosina 1775–88 lasinpuhaltaja Gottfried Titz, joka ilmeisesti Saksasta asti oli saapunut antamaan teknillistä apua Ruotsin hallituksen alulle panemalle tehdasyritykselle."
Lounais-Hämeen Joulu 1968, s. 16


* * *

"Kun isovihasta oli kulunut neljännesvuosisata, alkoi Somerolle muodostua vielä yksi uusi kartano. Sen ytimenä olivat jälleen autiotilat. Vuonna 1748 sotakollegion kanslisti Jacob Reinhold Depong (de Pont) kumppaneineen perusti nimittäin Sillanpään kylän neljän autiotilan maille lasitehtaan, joka sai nimekseen Åvik. Useimmat 1700-luvulla syntyneet kartanot muodostuivat rauta-, lasi- ym. ruukkien yhteyteen. Näin tapahtui myös Åvikissa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, jolloin tehtaan omistajat asettuivat asumaan lasiruukilleen.

Someron kartanoihin lasitehtaan perustaminen vaikutti myös siten, että useat ruukin palveluksessa olleet henkilöt ylsivät isännöimään omaa kartanoa. Ruukin konttoriväelle tämä oli sääty-yhteiskunnassa askel ylös päin, mutta vielä enemmän se oli sitä kolmelle tehtaan työväkeen kuuluneelle lasinpuhaltajalle. Yksi puhaltajista, Kimalan omistajaksi tullut saksalaissyntyinen Gottfried Titz onnistui jopa viemään somerolaisen aatelisneidon vihille."
FT Georg Haggrén 29.6.2002 Someron torpparimuseolla
'Tuu tuu tupakkirulla' -näyttelyn avajaisissa



* * *



"Titz (Thitz, Titzen ym.) Gottfried s. 1726 Hampurissa. Kostassa 1742 afdragsgossen Gottfrid Titz oppilaana sisarensa miehellä Johan Thomas Fromilla, mukana Kostan rakentamisessa. Åvikin rakentaja.







Helsingissä ym. musiikin yksityisopettajana toiminut pojantytär Anna Charlotta Thitz (11.12.1799–22.3.1889) kertoo muistelmissaan isoisästään Gottfried Thitzistä, joka hänen tietämänsä mukaan olisi ollut kahdesti aviossa. Ensimmäisestä aviosta syntyivät pojat: Johan Jacob Thitz, joka muutettuaan Tukholmaan tuli ylipoliisikivalteriksi ja saavutti kuuluisuutta Kustaa III:n aikana.

Toinen poika Carl Sven toimi Tukholmaan muutettuaan aluksi Axel Schmiedten panimossa kirjurina ja perusti myöhemmin oman panimon ja tislaamon.

Tästä Titzin ensimmäisestä avioliitosta ei suomalaisissa asiakirjoissa juuri löydy mainintoja. Someron kirkonkirjoissa mainitaan lasinpuhaltajaoppilas Johan Jacob Titz, jonka syntymäaika saattaa olla 18.3.1747. Kuitenkin isäksi mainitaan Georg Johan Ritz ja äidiksi Ebba Helena Degert. Muita mainintoja ei heistä löydy.

Vaimo I
– (ei varmoja tietoja).

Vaimo II
Hedvig Sophia Munck, s. n. 1726, vih. 29.12.1749,
k. 9.1.1784 Kimalan säteritilalla Somerolla, vht Vihdin Här-
kälän kartanon omistaja, kapteeni Mårten Johan Claesson
Munck af Fulkila
, s. 24.2.1699, k. 1760 ja Catharina
Ritz
s. n. 1700, k. 27.5.1755, vht Someron rovasti Jacobus
Johannnis Ritz
ja Margareta Starenskjöld.



Gottfrid Thitzin vaimon Hedvig Munckin kuoleman
jälkeen pidetyn perunkirjoituksen loppusivu 20.8.1784.
Omaisuuden jaon suoritusmiehinä olivat Åvikin omistajiin
kuuluneet Adam Ambrosius Zidbäck ja Wiehns.



Aimo Löfberg, Someron Åvikin lasinpuhaltajat v. 1784–1833
Someron Joulu 1978, s. 14–18


Lapset:

1. Freiedrik s. 22.10.1748, äiti Anna Stina Hansdotter.

2. Susanna Maria, s. 19.11.1749 Åvik, k. 7.3.1804
Tammelassa, puoliso talonpoika Johan Mårtensson,
ottivat myöhemmin nimen Åström, näiden luo Tammelaan isä-
Gottfried meni 1788.

3. Carl Fredrik s. 2.9.1751, k. 7.10.1810 Tukholmassa,
"tracteur" ja tupakkatehtailija, poika Carl Zacharias, s. 1804,
k. 1862, panimon ja tislaamon omistaja.

4. Peter Johan s. 1756, k. 12.5.1820) Leppävirran
Mustinmäki 2:ssa kuumeeseen, vaimo Maria (Anna) Elisabet
Gottberg s. 1756, vih. 24.10.1787 Somerolla, k. 31.3.1819
Leppävirralla.

Muuttivat 3.1.1788 Somerolta Leppävirran
Mustinmäki 2:een,

heillä poika Fredrik Wilhelm s. 5.11.1796,
k. 25.11.1885 maanviljelijä, vaimo Maria Helena Törröin, vih.
27.12.1816, (po. s. 5.3.1796, k. 25.3.1885; maanviljelijä Leppävirralla
Mustinmäki nro 3:ssa, jota myöhemmin alettiin kutsua Thitziläksi.)
kts. Pirjo Irmeli Huopaisen esivanhempia
http://www.mesterton.net/pirjo.htm näillä lapset: Gustaf Henrik Titz s. 17.3.1829
k. 17.3.1915, vaimo Fredrika Konttinen s. 16.11.1831, k. 11.10.1891,

lapset Fredrik Wilhelm s. 5.2.1864, k. 28.8.1924 ja Otto Herman
s. 4.1.1870 Kannuslahti 13 Titzilä, Anders Herman s. 2.5.1831,
Fredrik s. 4.4.1834, Anna Lisa s. 27.3.1836 sekä Johan Petter, vaimo
Fredrika Albertina Andersdotter Laitein, vih. 24.6.1849.

5. Dorothea (1756)

6. Eva Katarina (Caisa) s. 17.12.1757, mainitaan
äidin kuoleman jälkeisessä perunkirjoituksessa Someron
Kimalan rusthollissa. Sipooseen 1790.

6. Anna Sophia s. 1760 Sandö, k. 1761 Sandö

7. Jacob Martin s. 1762 Sandö, k. 1.4.1833 Tukholma,
sotilas, kahdesti aviossa. Turun triviaalikoulussa 1775 –1781.

8. Johan Gottfrid s. 1763 Sandö. Turun Triviaalikoulussa
1778, jolloin kolme Titzin veljestä oli apologistin luokalla
(kaupallinen luokka).

9. Anna Sophia s. 15.7.1765 Sandö, kummeina puhaltajat Johan
Wander ja Anders Marckström.

10. Anders Gustaf s. 16.1.1767 Sandö, kummeina mm. johtaja
Könich ja puhaltajat Johan Wander, Olof Strömmer ja Johan Georg
Zeitz, joka 10 vuoden päästä tuli perässä Åvikiin. Anders Gustaf
Titz kuoli Loviisassa 4.12.1828, hän oli Turun triviaalikoulussa
1778–1782, asui 1790 Tukholmassa hovimaalari Mörckin lesken
luona opiskellen maalausta.

Vaimo I Christina Sophia Stichaeus s. 1.2.1767, k. 28.5.1820
Loviisa,
vaimo II Anna Sofia Cajander s. 15.7.1787 Loviisa,

lapset (vaimo I): Gustava Sofia s. 22.10.1792 Helsinki,
k. 1.2.1838 Vaasa, puoliso Vaasan läänin lääninrahaston-
hoitaja Johan Ulric Flodin s. 24.6.1789 Tukholma,
k. 19.3.1834 Vaasa, näiden pojanpojan tytär Ethel Signe
Maria Lagercrantz o.s. Flodin s. 5.12.1918, Gustaf Fredric
s. 13.9.1794 Helsinki, k. 27.8.1864 Helsinki, kapteeni,
Suomenlinnan vankilapäällikkö, puoliso Carolina Fredrica
Albertina Munck af Fulkila (vrt lasinpuhaltaja Gottfried Titzin
vo), s. 1.8.1796, k. 13.5.1877 Helsinki, näiden kymmenestä
lapsesta poika Ernst Gustaf Julius Thitz s. 8.5.1826 Helsinki,
k. 21.2.1899 Oulaisissa, oli amiraali ja tämän vaimo Sofia
Lovisa Munck af Fulkila s. 2.11.1825, näiden poika, johtaja
August Fredrik Thitz s. 14.3.1865, k. 17.2.1957 Helsingissä,
oli mm. piirtäjä Rudolf Koivun suojelija.

Anders Gustaf Titz on maalannut 1804–1805 Pyhtään kirkon
apostolit ja tehnyt saman kirkon saarnastuolin sekä maalannut
silhuetteja ja muotokuvia.


11. Laurentius Fredrik (Lorens) s. 17.8.1769 Sandö,
k. 30.5.1770 Nora (Sandö).
Aimo Löfberg, Suomen lasinpuhaltajat
1748–1860. Suomen lasimuseo. Lasitutkimuksia I, Hämeenlinna 1981.



kts. Pirjo Irmeli Huopaisen esivanhempia
http://www.mesterton.net/pirjo.htm


"Åvikin lasitehtaan ensimmäiset työntekijät olivat syntyjään saksalaisia lasinpuhaltajia. Heitä oli neljä: puhaltajamestarit Christopher Schyttz, Enewald Waltzerja Thomas From sekä tämän lanko Gottfried Titz, joka oli vasta oppipoika. Kolmelle mestarille oli yhteistä, että he olivat puolta vuosikymmentä aiemmin olleet rakentamassa Kostan tehdasta Ruotsissa. Waltzer lienee ollut jo 1730-luvulla saattamassa Björknäsin tehdasta toimintaan. Heillä oli jo kokemusta lasitehtaan pystyttämisestä keskelle ruotsalaista maaseutua. Nämä puhaltajat saapuivat luultavasti jo lokakuussa 1747 J. R. Depongin mukana Somerolle.

* * *

Kesä 1752 toi mukanaan nuorelle lasiruukille pahan takaiskun. Puhaltajamestareista toinen, From, lähti tällöin takaisin Ruotsiin ja vain vähän myöhemmin jäljelle jäänyt mestari Waltzer kuoli. Åvikilla ei enää ollut kokeneita puhaltajamestareitaan. Onneksi tehtaalla oli monta lasinpuhaltajakisälliä ja -oppipoikaa, jotka pystyivät vastaamaan tuotannosta. Kiitos tehtaan omistajien kaukonäköisyyden olivat mestarit ottaneet oppiinsa nuoria poikia, joten tehdas saattoi nyt jatkaa toimintaansa menetyksistä huolimatta. Ajan myötä saatiin hankittua uusia mestareita emämaasta.
Georg Haggrén, Åvik Suomen
lasiteollisuuden uranuurtajana.
Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja
Museoyhdistyksen vuosikirja
57 – 1988, s. 27, 32. Forssa 1988

kts. Åvikin lasinpuhaltajasuvuista
Y. S. Koskimies, Genos 44(1973), s. 93–103
http://www.genealogia.fi/genos/44/44_93.htm

Lasinvalmistus Suomessa
Suomen lasimuseo, Riihimäki


"I. Gottfried Thitz (Titze, Titzen), synt. 1726, kuoli.Tammelassa 29. 11. 1793 vanhuuden heikkouteen. Lasinpuhaltajamestari Åvikissa v:sta 1748. Osti 1779 osan Kimalan kartanosta (Nävilän), jonka möi 1788 ja muutti tyttärensä luo Tammelan Eskolaan."
Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja XXXVI.
Hämeenlinna 1967.


kts. keskustelua Titz-suvusta

genealogi.aland.net/discus/messages/576/2185.html?1043159236