Henric Konsin 1846-49

Henric Konsinin pojan, Oskarin, perhettä: Uno, Oskar, Helmi ja Ida Konsin. 1890-luvulla otettu kuva on yläkerran salista, jota kutsuttiin tapetin värin mukaan myös hopeahuoneeksi.

Henric Konsin, Someron kirkkoherra



Someron kirkkoherra Henric Konsin oli Kimalan kartanon (2/3) ensimmäinen Konsin-sukuinen omistaja (1846-1849). Hänen poikansa, metsäkonduktööri Oskar Konsin (1835-1898), osti kartanon äidiltään Ebba Wilhelminalta vuonna 1868 ja isännöi Kimalaa kuolemaansa asti (1898). Perikunta joutui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin Oskarin kuoleman jälkeen. Kriisi huipentui pakkohuutokauppaan, joka järjestettiin tilalla 28.2.1902.

Perikunta joutui pian myymään maata. Vuonna 1904 erotettiin Kimalasta Kulmala, 39 ha; Leppäaro, 34,5 ha ja Peltola, 33 ha sekä vuonna 1905 Mullivuori, 41,5 ha. Maata myytiin yhteensä 148 hehtaaria.

Vuonna 1905 kartano siirtyi Oskar Konsinin Agda-tyttären miehelle O. W. Forsblomille. Forsblom isännöi taloa neljä vuotta, kunnen möi sen tamperelaiselle tilanomistajalle Akseli Höllilälle (myös Hellilä). Lähes 500-hehtaarisesta kartanosta oli vuonna 1909 jäljellä vain pari hehtaaria, huvilapalsta, jonka läänin kuvernööri vahvisti maaliskuussa 1909.

Oskar Konsinin leski, Ida, muutti Kimalasta Helsinkiin vuonna 1913.


* * *


Henric Konsin (17.10.1784-20.2.1849) oli kotoisin Hattulan Konsan talosta. Hän tuli ylioppilaaksi 1805 ja vihittiin papiksi 1809. Henric Konsin nimitettiin Kuoreveden kappalaiseksi 1822 ja Someron kirkkoherrana Konsin oli 1836-1849.

kts. ylioppilasmatrikkeli

Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 12.3.1805 Henrik Konsin 11941. * Hattulassa 17.10.1784.
Vht: Rahkoilan Konsan talollinen Hattulassa Emanuel Emanuelsson († 1790)
ja Maria Jakobsdotter tämän 1. avioliitossa.
Hämeenlinnan triviaalikoulun oppilas 1804.
Ylioppilas Turussa 12.3.1805 Konsin, Henr., Tawast. _ 920.
Hämäläisen osakunnan jäsen 12.3.1805 [MDCCCV] 12 Martii
Henricus Konsin natus 17 Octobris 1784 Patre olim Colono in Hattula.
| Prestvigd till Adjunctus Pastoris i Tavastehus år 1809.
| Kapellan i Tavastehus 9/8 1815.
| i Längelmäki och Kuorehvesi 1822
| Kyrkoherde i Somero 1836. Honor. Prost 1839.
| Uti Juni Månad 1836, såsom allaredan vorden Kapellan
i Längelmäki och Kuorehwesi, samt titulerad vice Pastor,
utnämd til Kyrkoherde i Somero.
Matkapassi Hattulaan matkustamista varten 23.5.1808.
Todistus ordinaation hakemista varten registratuurassa 26.6.1809.
Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 6.7.1809.
— Hämeenlinnan triviaalikoulun vt. kollega vuonna 1806.
Hämeenlinnan kirkkoherran apulainen 1809, vankilansaarnaaja,
kappalainen 1815.
Kuoreveden kappalainen 1822. Varapastori.
Someron kirkkoherra 1836.
Rovasti 1839.
† Somerolla 20.2.1849.
Pso: 29.7.1834 Ebba Vilhelmina Wanochius (s. 22.11.1802, † 1876).
Appi: Oriveden kappalainen Johan Kustaa Wanochius,, s. 12.3.1763 Messukylä, k. 2.12.1816 Orivesi 9721
(yo 1780, † 1816).
Sisarpuolen poika: Simon kappalainen Ernst Henrik Nikander
15234 (yo 1834, † 1867).
Viittauksia: HYK ms., Index s. 106a; HYK ms., Häm. osak. matr.
#56; HYKA TAA Ba, Teologisen seminaarin oppilasmatrikkeli 1807-09 s. 10
(sl. 1807); HYKA TAA Ba, Pedagogisen seminaarin oppilasmatrikkeli 1807-10 #6 (kl. 1807);
HYKA TAA Bd, Passiluettelo 1771-1808; HYKA TAA Da,
Konsistorin registratuura 1809;
KA Collianderin kokoelma,
Suomen kirkon paimenmuisto #1784;
TMA Turun tuomiokapituli, Papiksi vihityt 1752-1954.
— V. Lagus, Studentmatrikel II (1892-95) s. 459 (CLVI);
E. Suolahti, Hämeenlinnan triviaalikoulun oppilasmatrikkeli 1799-1841.
SSJ 4 (1927) #59.
— C. H. Strandberg, Åbo stifts herdaminne I (1832) s. 289, 334;
E. Matinolli, Turun hiippakunnan paimenmuisto 1721-1809 II
(moniste 1963) Hämeenlinnan koulu.

Turun piispan (1803-17) Jacob Tengströmin allekirjoittama saarnanharjoituslupa ("Studeranden ... Henric Konsin, af Tavastländska Nation, ... att en och annan gång få öfva sig i predikande uti i Hattula församling.") opiskelija Henric Konsinille Hattulan seurakuntaan 22.5.1805. Konsin oli 20-vuotias; yli oppilastutkinnon hän oli suorittanut pari kuukautta aikaisemmin Turussa 12.3.1805.
Pertti Toukkarin kokoelmat

"Constitutorial för Henr. Konsin att vara
Adjunctus Saccellani i Hattula. Åbo den 5.
December 1810. Jac. Tengström"

Henric Konsin valtuutettiin toimimaan Hattulan kappalaisen apulaisena 5.12.1810. Hänet oli vihitty papiksi edellisenä vuotena: "Prestvigd till Adjunctus Pastoris i Tavastehus år 1809."
Pertti Toukkarin kokoelmat
Viisikymmenvuotias Henrik Konsin avioitui vuonna 1834 itseään 18 vuotta nuoremman Ebba Wilhelmina Wanochiuksen kanssa. Ebba oli syntynyt Sahalahdella 22.11.1802, k. 12.12.1876. Hänen isänsä oli Oriveden kappalainen Johan Kustaa Wanochius s. 12.3.1763 Messukylä, k. 2.12.1816 Orivesi. Puoliso 1) Lovisa Ulrika Palander s. 10.4.1766 Tyrväntö, k. 11.6.1794 Sahalahti. 2) 28.12.1794 Pälkäne, Eleonora Sofia Saxlin, † 1842.

Ebba oli siis Johan Kustaan toisesta avioliitosta Eleonora Sofia Saxlinin kanssa.

Ebba Wilhelmina Konsin, o.s. Wanochius.
Leeni Tiirakari & Manu Kärki: Someron kartanot
225 x 225 mm 240 sivua
ISBN 978-952-5330-45-8
Amanita 2011

"Henric Konsin - temperamenttinen mies"


Somero ja Somerniemi 1449-1999
Someron ja Somerniemen seurakuntien historia

"Henric Konsin valittiin Someron kirkkoherraksi 1836. Hän oli syntynyt 17.10.1784 Hattulassa (lähdeteoksessa virheellisesti 1874) ja tuli Somerolle Kuorevedeltä 8.7.1836. Hän näyttää olleen mukana konsistorin edustajana Someron kirkkoherranpappilan katselmuksessa jo 3.2.1820. Rovastin arvon hän sai 1839.

Konsinin aikana pantiin alulle tiilikirkon suunnittelutyö. Muutenkin hän kantoi jämäkästi huolta seurakunnan omaisuudesta. Kihlakunnan syyskäräjillä 24.10.1837 oli nimittäin esillä hänen hakemuksensa kieltoon uhkasakon voimalla, "kaikenlaista haaskiota vastaan Someron pappilan maalla, niinkuin metsän hakkaus, lehtien murto, tuohen otto, kuminoiden noukkiminen, laittomien teitten ja polkujen käyttäminen, väkinäinen syöttö, aitojen ja veräjien rikkominen eli auki jättäminen, kuin myös marjojen noukkiminen, tallaaminen ja muu haaskio mainitun pappilan puutarhassa".

Oikeus näki hyväksi, kun kellään ei ollut kieltoon nähden huomauttamista, saattaa se voimaan ja liittää sen noudattamiseen kymmenen hopearuplan uhkasakko. Kielto piti kuuluttaa Someron pitäjän ja Somerniemen kappelin kirkoissa.

Kirkkoherra valvoi myös kappeliseurakunnan asioita. Kun kappeliseurakunnan pitäjäkokouksessa 6.3.1842 oli päätetty sijoittaa paloviinapannuja kappelikirkon ullakolle, rovasti Konsin kysyi selitystä pitäjänapulaiselta Johan Haneliukselta. Tämä ilmoitti joutuneensa poistumaan kokouksesta virkatehtäviensä vuoksi ennen mainitun asian käsittelyä. Hankkeen takana oli hänen ilmoituksensa mukaan vain pieni joukko kappelilaisia. Rovastin mielestä kappelikirkko ei ensinnäkään ollut mikään viinapannujen säilytyspaikka, ja toiseksi heikko välikatto oli vaarassa rikkoutua mainitun käytön vuoksi. Rovastin tuohtumus asiasta näkyy vielä hänen kirjelmässään asiasta tuomiokapituliin 22.3.1843.

Kirkkoherra Konsinilta on säilynyt joukko käsinkirjoitettuja saarnoja mm. ruotsinkielinen juhannussaarna vuodelta 1840. Hän kuoli kinkerimatkalla Somerniemellä 1849."  

Someron vanha kirkko Johan Knutsonin 1840-luvun laveerauksessa.
Museoviraston historian kuvakokoelma, Antellin kokoelmat, Härkälä (Härkelä), mustavalkoinen, kuva-ala 14 x 20 cm, 19 x 24 cm

Henric Konsinin
saarnakäsikirjoituksia

 Arkistossani on parisenkymmentä Konsinin saarnaa vuosilta 1815-1847. Konsin on kirjoittanut saarnansa paksulle paperille (18 x 22,5 cm). Suurin osa saarnoista on ruotsinkielisiä; monessa käsikirjoituksessa on myös mukana suomenkielisiä osia. Alkuvuosina saarnat on kirjoitettu huolellisesti melko selkeällä käsialalla. Vähitellen käsiala muuttu ja käsikirjoitukset ovat usein sekavia ja vaikeasti luettavia.

Kuvateksti

Hämeenlinnan kirkko 22.10.1815

"Predikan såsom Kapellan, hållen i Tavastehus Kyrka den 22. October - 22. sönd. efter Trefs Dag 1815"

1836a

1836

1836b

1836c

 Lähtösaarnassaan, jonka Konsin piti Längelmäen ja Kuoreveden kappalaisena vuonna 1836, Konsin kertoo tunnelmistaan 14 vuoden ajalta. Samana vuonna hänestä tuli Someron kirkkoherra. "Herra on tehnyt minun matkani onnellisexi, laskekot minua menemään. [...] Jag har i 14 årstid arbetat i denna Christeliga församling - förkunnat makt i denna Helgedom och delat Herrens nådegåfvor vid detta arbete. Många af edra barn har jag invigt åt Christus... Men tiden ...och är nu redan kommen, att jag skall skilja från eder...Mutta me muutamme täältä kaicki..., kuin me viimein muutamme hautaan." 

15. Sönd. i Trefaldigheten 1840, s. 1

s. 5

1847a

Henric Konsinin suomenkielinen puhe Hämeenlinnassa 1847. "Tal vid prostvisit i T-hus med ungdomar 1847. (Paperin koko 20,7 x 17,5 cm.)
"Herra opetti hänen nuorudessa Jumalan sanasa, Jumalata pelkämään ja syndiä vältämään. Tobias muinon oli jo lapsudesta asti harjoittanut itsessa Jumalan sanan lukemisesa ja autuden opin tjedosa, taidosa ja ymmärryxesä. Hän oli jo lapsudesta asti tottunut kartamaan syndiä ja mailman suruttomuutta, ja näin ylöskasvatti - näin opetti Hän myös poikansa jo nuorudesta yhdeksi [?] Jumalisexi ja Herraa pelkäväisex miehexi. Hän opetti hänen jo nuorudessa Jumalan sanasa, k... Jumalata pelkämään ja syndiä välttämään.

Tob. 1. v: 10. Kaickinainen ylösk... - paitsi kaikkea sitä tactoa ja oppia josta ihmisen tule ahkeroita täällä ajasa, ej ole mikän nijn kallis ja njin tarpellinen kuin se, että jo nuorudesta opetetan Jlan sanan tundemisesa, Christillisesä ja kaunisa elämäsä; sillä pimeydesä pian kompastutan [?]. Syndi tecdän täällä, tilin

s. 2

teon aika on sjella.

Herran pelko on visauden alku. Jos yxi Vanhin - yxi sydämmellinen Isä taikka äiti; viisax hänen omassa ylös kasvatuxessansa, olis jo nuorudesta totunttanut lapsensa yhdesä siviätä ja herraa pelkävisesä elämäsä, O! Kuningas monda raskasta sydämmen surua ja murhetta ejkö hän olis vältänyt? Kuinga monda itkukynelettä ja vesi karpaletta ejkö hän olis poispyhinnyt hänen silmistänsä vielä mailman ajoisa?

Ihminen taita jo lpasudesta anda itsensä Jumalan Hengen johdatuxen ala. Lapsuden ja nuoruden aika se on Ihmisen elämän Kylvön aika, meidän sydämmemme on silloin vielä notke aj taipuvainen (MARGINAALIIN KIRJOITETTU LISÄYS) ej se ole vielä tottunut mihingään syndisiin tapoin, ei mailma ole vielä ennättänyt sitä turmella ejkä pahenda.

s. 3

Semmosen kuin me nuorudesta meidän elämämme ...staamme ja harjoitamme, senkaltaisena .... sitte melkein pitkin ikää.

Vanhemmalla puolentahto Ihmisen sydän jo tulla kangeammxi, en me ole enä njin taipuvaiset, kuin silloin koska me nuoret olimma.

Sentähden, R. S., ej meidän pidä koskan sen kohtaman sitä, että me vaellamme sen Kaickitjetävän Jlan edesä, ja että Hän näke meidän, mihingä ikänä me menemme, Ej meidän pidä koskan unohtaman sitä, että me vaellamme sen kaickitjetävän Jlan edesä, ja että Hän näke meidän, mitä ikänä me teemme, ja ettei mikän ajatus ylösnouse meidän sydämmesämme njin salaa,

s. 4.

ejkä mikän työ ole täällä njin pimiäsä peitetty, jota ej Hän - se kaicki näkevä Jla tunne eli tjedä.

Me tohdimme pian tulla pois kutsutuxi vastaman kukin hänen töistänsä, sillä mikä on meidän elämämme? Njin kuin yx lehti puusa, joka tänäpänä Kestää, mutta tohti huomena olla katkennut. O! Kuinga on sentähden se Ihminen, joka täällä alka ja päättä hänen elämänsä Jumalasa ja Jumalan mjelen jälken. O. Kuninga autuat Te, Rackat nuorukaiset, koska te aikasin jo teidän lapsudestanne olette oppinet pitämään varin teidän sjelustanne, ja ollet Jumalalle ja teidän Vapahtajallenne Jesuxelle .... uskolliset. Sillä ole uskollinen loppuun asti,

s. 5

kuule se, njin minä sinulle elämän .... annan.

Kyllä syndi kartuu päivä päiväldä ja vuosi vuodelda, jos ej Ihminen sitä vastaan sodi.

Varjelkon Jla, ettemme njin kuin tukituilla silmillä vaella ijankaickkisuutta kohden.

(MARGINAALISSA) Nyt ennen kuin me lähdemme koettelemaan teidän taitoonne ja oppianne Christillisydenkappal...,njin vielä yhden siunatuksi päätökxexi ... rukoilkaam:

Sun armos... minulle, .... pyhäin pakeille, Hän hallitse mun elämän, En pahoittais sill ketäkän. Mun uskon aina vaihvista Ja rackautt Mua kaunista... kadun aina syndiän, Ja valmis olen lähtemään. Amen."
Pertti Toukkarin kokoelmat



* * *

Kappalainen Henric Konsinin "oivallinen
saarna" Hämeenlinnan aikoina
vuonna 1818:
"Tämän kukkulan huipulla me heitimme hyvästit ystävillemme ja matkaamme Hämeenlinnan läänin samannimiseen pääkaupunkiin. Kun pimeä yllätti meidät, oli meidän pakko pysähtyä yöksi vähää ennen kaupunkiin tuloa; mutta viettääksemme sabattia paikassa, jossa tiesin evankeliumia uskollisesti saarnattavan, lähdimme liikkeelle aikaisin 22:n päivän aamulla, joka oli sabatti, ja tulimme perille hyvään aikaan jumalanpalvelukseen ja kuulimme oivallisen saarnan, jonka tämän laajan seurakunnan pappi piti. Olin edeltäpäin kuullut paljon tästä uskollisesta Herran palvelijasta ja huomasin hänen täydellisesti ja ylikin vastaavan sitä mitä hänestä oli kerrottu."



(Saarnaaja oli kappalainen, jossa virassa 1815-22 oli Henrik Konsin, synt. 1784, vih. pap. 1809, sittemmin Kuoreveden kappalainen ja lopuksi Someron kirkkoherra, kuollut 1849.)
John Patersonin vaikutus Suomessa. Päiväkirjamuistiinpanoja ja kirjeitä. Jaakko Gummerus (julk.). Julkaisusta Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 2, s. 50. Helsinki 1912
http:/ www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/eres/teol/art/paterson.pdf

Brittiläinen teologi John Paterson vaikutti Suomen Pipliaseuran syntyhistoriaan. Hän teki Suomen sodan aikana 1809 matkan Pohjois-Ruotsiin ja tutustui silloin ensimmäisen kerran suomalaisiin. Konsinia Paterson kuunteli elokuussa 1818. [s. 50].

* * *


Kassakirstu seurakunnalle

"Kirkkoherran maallikkoapulaisena toimi 1600-luvulta lähtien kirkkoväärti eli kirkonisäntä. Tämä vastasi seurakunnan omaisuudesta ja varojen säilyttämisestä. [---] Kirkon varoja uhkasivat paitsi taitamaton tilinpito myös varkaudet. Menneinä vuosisatoina turvallista varojen säilytystä oli vaikea järjestää ja tehokkain suoja oli rahojen lainaaminen luotettaville velallisille. Jonkin verran rahoja oli myös pidettävä kirkossa tai kirkkoväärtin luona. Tätä varten kappelissa tehtiinkin vuonna 1726 päätös hankkia raudoituksin vahvistettu sekä kolmella lukolla varustettu rahakirstu. [---]

Varkauksia kuitenkin tehtiin ja tällöin seuraukset koituivat yleensä kirkkoväärtin vastattavaksi - sikäli kun varoja vietiin kirkosta tai hänen kotoaan. Tämän joutui kokemaan emäkirkon kirkonisännistä Matts Olander, kun vorot vierailivat hänen kodissaan kesäkuisena yönä vuonna 1839. Asia ilmeni kirkon ja viinikassan tilien tarkastuksessa. Olanderilta oli viety seurakunnan varoja ja irtainta kaikkiaan runsaan 133 riikintaalarin ja vajaan 515 ruplan arvosta. Kirkonkokouksessa kuultavana olleelle kirkkoväärtille muistutettiin, että hän oli tehtävän vastaanottaessaan sitoutunut täyteen korvausvastuuseen seurakunnan hyväksi. [---] sovitun takaisinmaksun tuli tapahtua seitsemän vuoden kuluessa, kuitenkin enintään sadan ruplan vuosierinä.

Tämän jälkeen kirkkoherra Henric Konsin ehdotti kassa-kirstun hankkimista, mutta juuri karvaan opetuksen saanut kirkkoväärtti Olander vastusti muun seurakunnan kanssa asiaa."
Jussi Härme
Timo Alanen - Markus Hiekkanen - Jussi Härme -
Manu Kärki - Osmo Turkki, Somero ja Somerniemi 1449-1999.
Someron ja Somerniemen seurakuntien historia, s 120-121
(Someron kirkonarkisto, II Ca:3, kk 4.8.1839 § 1)
Toimittanut Helena Honka-Hallila, Jyväskylä 1999

Rippikoululaisten kuulustelut

"Varmasti kinkereitäkin totisempia tilanteita olivat piispan ja rovastintarkastukset, joissa paitsi seurakunnan osaaminen myös papiston ja kirkonpalvelijoiden opetustaito asetettiin arvovaltaiseen puntariin. Jo 1700-luvulla niiden yhteydessä kiinnitettiin tarkoin huomiota rahvaan tietoon ja paikallisiin opetusoloihin. Kuitenkin vasta 1800-luvulla rovastintarkastukset sukeutuivat toisinaan piinaaviksi näytelmiksi, joissa seurakuntalaiset eri tilanteissa alistettiin tunteja kestäneisiin yhtäjaksoisiin kuulusteluihin.

Rovastintarkastuksen lähestyessä luettiin molempien seurakuntien kirkoissa kuulutukset, joissa seurakuntalaisia velvoitettiin tulemaan paikalle kuulustelupäivänä. Erityisen tarkkaan tutkittiin rippikoulunuoriso. Vuonna 1847 - rovastin vierailun toisena päivänä - alkoi viimeisten kolmen vuoden aikana ripille päässeiden ja tätä nuorempien tutkinta Someron kirkossa klo 11. Kirkkoherra Henric Konsin järjesti aluksi useisiin satoihin nousseen nuorten joukon ikäluokittain penkkeihin. Tytöt ja pojat asettuivat käytävän eri puolille. Varsinainen toimitus alkoi virrellä. Sitä seurasi kappelin pitäjänapulaisen Johan Henric Haneliuksen saarnatuolista pitämä rukous, joka päättyi seurakunnan laulamaan virteen. Tarkastusta toimittanen Hämeenlinnan kirkkoherra Matthias Churbergin puheen jälkeen kuulus teltavat jaettiin yhdeksään ryhmään, joiden osaamista selvitettiin seitsemän pappismiehen voimin. Jokainen tutkijois ta antoi lausuntonsa lasten ja nuorten taidoista. Lopuksi seurasi vielä tarkastajan kehotuksen sanoja vanhemmille ja kotimatkalle nuori kirkkokansa pääsi vasta myöhään iltapäivällä."
Jussi Härme
Timo Alanen - Markus Hiekkanen - Jussi Härme -
Manu Kärki - Osmo Turkki, Somero ja Somerniemi 1449-1999.
Someron ja Somerniemen seurakuntien historia, s 133
(HMK, Someron kirkonarkisto, II Cd:2, Someron ja
Somerniemen rt 15.-17.9.1847)
Toimittanut Helena Honka-Hallila, Jyväskylä 1999

Konsin ja kappelilaiset

"Kappelissa jumalanpalvelusten pito ei aina sujunut kitkatta. Vuonna 1750 sikäläiset valittivat kirkonmenojen usein jääneen pitämättä. Tähän papisto vastasi, että jumalanpalveluksia järjestettiin siellä jopa useammin ja säännöllisemmin, kuin kappelikirkkoa rakennettaessa oli aikanaan sovittu.

[---]

Kappelin pappi sai saarna-apua emäkirkon papistolta. 1800-luvun alussa Someron papit tulivat Somerniemelle saarnaamaan aina tarvittaessa. Järjestely näyttää toimineen yleensä hyvin, mutta kirkkoherra Konsin joutui vuosisadan puolimaissa asiasta kahnauksiin alaisensa kanssa. Kappelin pitäjänapulainen Hanelius vaati tarkkojen saarnavuorolistojen tekemistä ja toivoi saavansa emäkirkon kappalaiselta apua ainakin kahdeksana sunnuntaina vuosittain. Konsin kuitenkin kieltäytyi listojen laatimisesta. Hän selitti, että vanhan käytännön mukaan kappelin papillakaan ei ollut mitään saarnavelvoitteita seurakuntansa ulkopuolella. Emäkirkon papiston ei näin ollen voinut edellyttää tekevän saarnavuoroja kappeliin säännöllisesti tai entistä useammin. Konsin lupasi apua jatkossakin mahdollisuuksien mukaan."
Jussi Härme
Timo Alanen - Markus Hiekkanen - Jussi Härme -
Manu Kärki - Osmo Turkki, Somero ja Somerniemi 1449-1999.
Someron ja Somerniemen seurakuntien historia, s. 144, 145
Toimittanut Helena Honka-Hallila, Jyväskylä 1999



Kts. Merimaan 'Tapahtui Kimalan kartanossa'

"Kimalan väentuvassa, jonka salaperäistä hämärää vain pari kituliaasti tuikkivaa pärettä leikkasi, tuntuivat haltijat ja menninkäiset liittyvän kumman todellisuustuntuisina elämänmenoon. Siellä tiedettiin Zidbäckin - kartanon kummituksen - näyttäytyneen karjapihalla ja Lerpakan emännän, jonka pirun sanottiin pääsiäisyönä torpan palaessa korjanneen uunin pankolta, huhuilleen sieluaan Saarentaan tien varressa.

Ties häntä. Mutta se kiihotti. Ja veti puoleensa.

Varsinkin kartanon nuoria tyttäriä, joiden jännittynyttä mielikuvitusta väkevä tarina ruokki niin, että vuoteessakin vielä kylmät väreet vapisuttivat selkäpiitä. Siksi Kimalan "forsmestari" (= Oskar Konsin, PT) olikin kieltänyt heitä viettämästä iltojaan pirtissä. Mutta kun silmä vältti, he ympärilleen pälyillen pujahtivat sinne. Ja kuunnelleen karmivaa tarinaa pelkäsivät sydän kurkussa isänsä ilmestymistä. Silläkin kertaa. Sillä tuskin he olivat päässeet pitkälle penkille, kun ovi kävi. Nopeasti he painuivat pöydän suojaan, Mutta se oli vain Joensuusta palaava Niinisaari, joka poikkesi tupaan kertomaan hevosensa vauhkoutuneen Rautelan nummella niin, että hän vain voimalla oli saanut sen pysytetyksi tiellä. Tiedettiinhän se: Teilauspaikalla ne aina säikkyivät!
- Mutta olisipa kirkko saatu lähemmäksi Rautelaa, kuten Konsini-vainaa voimallisesti ajoi, niin jo olisivat aaveet kaihtaneet kellojen ääntä eivätkä teilauspaikalla enää luontokappaleita säikyttelisi. Mutta kun kappelilaiset sen myrkyttivät, oman rovastinsa. Toiset säikähtivät. Olihan siitä pitäjällä kuiskailtu, mutta että se sanottiin näin julkisesti."


Henric Konsin ostaa Kimalan kartanon 1846

"Herr Prosten och Kyrkoherden Henric Konsin" osti 2/3 kartanosta (kauppakirja 27.4.1846) uskelalaiselta talonpojalta Elias Johansson Juseliukselta 5142 hopearuplalla 85 5/7 kopeekalla.

- 11.9.1834 Juselius oli maksanut Kimalasta nimismies
Granin perikunnalle (leski Ulrika) 8600 riikintaalaria (tai vaihtoehtoisesti 4300 hopearuplaa). [Gran oli kuollut 8.11.1831 halvaukseen 46-vuoden ikäisenä. Hän asui Kimalassa.] Kirkkoherra ei kauaa ehtinyt nauttia kartanostaan: hän kuoli 20.2.1849 kinkerimatkalla Somerniemellä.

Köpe Bref

Jag Elias Johansson Juselius gör härmed vetterligt: att jag med min Kära hustrus goda ja och samtycke samt af fri vilja och benådt mod, fösålt såsom och jag genom detta öppna salubref försäljer, till ??Herr Prosten och Kyrkoherden Henric Konsin, min ägande 2/3 dels Säterie rusthåll om 1 1/9 dels Mantal, i Kimala by, somero Socken, Nedre Säxmäki Härad och Tavastehus Län, för en betingad och öfverenskommen Köpesumma Stor, Femtusende Etthundrade fyratiotwå /5142./. Rubel 85 5/7 Kopek Silfver eller aderton tusende rubel Banco assignationer; Och som den sista penningen med den första är till mig slutligen betald och liqviderad, på sätt ett särskildt bikontract -- under denna dag upprättadt, närmare omförmälen; Så afhänder jag mig, min Kära hustru och barn berörde 2/3 dels Kimala Säterie Rusthåll med alla dess adpertinentier och tillegnan detsamma högbemälte Herr Prost, dess Fru Prostinna och arfvingaor med Lägenhetens alla ägor, i hus, ägor, jord, åker, äng, Torp, skog och Mark, fiske och fiskevatten, intet undantaget af hvad dertill lyder, af ållder legat eller framdeles tillvinnas kan, att äga, bruka och besitta såsom dess välfågna egendom; förhindande mig till gemal enligt lagen.

Till yttermera visshet har jag tillika med min kära hustru detta salubref i nedanskrefven vittnens närvaro egenhändigt underskrifvit och med våra vanliga bogagsmärken [kirjoitusvirhe, po. bohagsmärken; Bohag = ett hems inre lösöre. (Lars-Gunnar Olsson PT:lle 31.3.2010)] bekräftadt; som skedde å Kimala Säterie i Somero Socken den 27de Aprill 1846.

Henric Konsin
Sofia Jåhansdotter Juselius, säljarens hustru (puum)
Elias Johansson Juselius, säljare (puumerkki)

Pertti Toukkarin kokoelmat

* * *

Elias Juselius siirtyi sittemmin Pitkäjärven Nummi-Jakalan isännäksi, ja nykyisetkin omistajat, jotka ovat suomentaneet nimensä Jakalaksi, ovat Elias Juseliuksen jälkeläisiä.
Jyrki Lehtinen PT:lle 11.5.2008

i

Rovasti Konsin osti 11.11.1847, puolisen vuotta kaupanteon jälkeen, Avellanien hallussa olleet päärakennuksen kolme yläkerran läntisen päädyn huonetta 500 riikintaalarilla, noin 250 hopearuplalla. Summa oli noin 1/20 osa koko Kimalan kaupan arvosta (5.142 rpl). Samoin yhteiskäytössä ollut tonttimaa jaettiin naapureiden kesken. Avellanin (1/3 Kimalasta) isäntänä oli tuolloin Jacob Avellanin toinen vaimo, leskirouva Maria Wilhelmina Avellan, s. Waltzer (1830-1851).

Avellanien Kimalan kolmannes jäi Jacob Avellanin kuoleman (21.3.1828) jälkeen hänen ensimmäisestä avioliitosta (Maria Sofia Vallin) syntyneille lapsilleen. Jacob Avellan oli kuollessaan 54-vuotias. Jacob Avellanin leski Maria Wilhelmina Waltzer - Åvikin saksalaissyntyisen lasinpuhaltajan tytär - lunasti kuitenkin 1830 ja 1836 kartanon itselleen (kiinnekirja 28.3.1844) miehensä ensimmäisestä avioliitosta syntyneiltä lapsilta [Jakob Vilhelm (1826-1891), Karl Gustaf (1808-1852) ja Sofia Jakobina Kristina, s. 1810]. Hän hoiti perheelle kuuluvaa Kimalan kolmannesta yli 20 vuotta, kunnes möi 20.4.1851 kartanon vanhimmalle pojalleen Johan Viktor Avellanille (s. 1824, k. 1883).   

Rovasti Henric Konsinin ja leskirouva Maria Wilhelmina Avellanin tekemän sopimuksen luonnos 11.11.1847.
Wahetus kontrahti

Mei allekirjoitetut omistajat meitin asuksimme Kimalan säteri rustitilalla Someron pitäjässä, on tämän kautta tahtonut rikkomata noudahta ja määrätä meitin tontinpaikat mainitussa säterissä seuraavalla tavalla:

Se yhteinen vanha tontinpaikka määrätään nyt mitättömäksi, ja omistettan se sama kaikkineen omistajalta 2/3 osa Kimala, Provasti Herra Heikki Konsin yksin tontinpaikkaan, joka ulettu pitkin aitaa Kimalan säätyrakennuksen rakennus ja Rekolan talon yhdellä puolella ja toisella puolella aitausta kun tulee tehtäväksi oikian linjaan pitkin rovasti Konsinin holvattu källari, Avellanin puutarhan aitauksen vieressä, aina saman paikan nurkkaan; jonkatähden rouva Avellan ja hänen poikans, Vihtori Avellanin yhteinen tontinpaikka 1/3 osa Kimala, tulee uletuman ittes yhdellä puolella jo mainitusta puutarhan aitauksen paikasta, tallin nurkkaan siis pituus 103: kyynärä, mistä raja sitten kääntä sisällä rovasti Konsinin tonttiin ja tekee polven 12. kyynärän pituiseen joka linjaa sitten ulettu 90. kyynärä Avellanin navetan päähän; ylimäinen levyys tästä tekee 108: kyynärä ja alimmainen levyys tekee 141: kyynärä joka jälkimainittu levyys ulettu vähän alipuolella isoa kuusipuuta, peltosaran päälle, poikittain saman pelto saran ja Avellanin puutarhan etu sivun, likellä puutarhan kaivoa kun on nykyisin peitetty lautain kanssa, mistä se osuus rouva Avellanin puutarhasta kun on vastapäätä rovasti Konsinin puutarhaa tulee jälkeenmainitulle annettavaksi, paitse siinä olevia herelmija kantavia herelmäpuita ja marjapensaita, sitä vastoin

että pellon päät ja niitten niska äyräät jätetään, mitkä rovasti Konsin antaa rouva Avellanille kasvavan rehun kanssa.

Lopullisesti on allekirjoitetut suostuneet että minä Maria Wilhelmina Avellan ja minun poikani, Vihtori Avellanin suostumuksella, Herra rovasti Konsinille minun osani Kimalan säteri säätyrakennuksen rakennus, niin huoneet kun akkunat, ovet ja seinät jotka kuuluvat herra rovastille, sitävastaan että minä tänä päivänä olen saanut kaksisataa viisikymmentä (250) Ruplaa ja tykön tulee minulle vielä sitten kun minä jäten net nyt myydyt huoneet yhtä suuri summa eli 250 Ruplaa yhtäläista setelirahaa, mitkä huoneiten jättäminen vasta sitten tulee annettavaksi kun minä saan omani niin valmiksi että taidan niisä asua, kun viimeisttäkin piti tapahtumaan kolme vuotta tämän jälkeen, laskettu tästä päiväst; ja tulee viimemainitun summan päälle ei mitän korkoa laskettavaksi, vaan Herra rovasti Konsinille myönnetän oikeus nautiit että mennä Avellanin tontinpaikas niin hyvin suvella kun talvella, niin kauvan kumminkiin kun rouva Avellani kerki pojes muuttamaan hänen myydyistä huoneista; joka vakutetaan. Somero Kimala, Marraskuun 11 pnä 1847.
Juhani Lakion kokoelmat

Kutsukortteja

Pertti Toukkarin kokoelmat

Konsinit kuuluivat somerolaisiin säätyläisperheisiin, jotka seurustelivat vilkkaasti toistensa kanssa. Åvikin kartanon isäntä Wilhelm Gadolin (1783-1846) kutsuu kirkkoherra Henric Konsinia kastamaan lastaan: "Herr Kyrkoherden Konsin behagade vara af den godheten att förrätta min lilla Dotters döpelse på Åvik om tisdag d. 10de Januarii .. 3. efter middagen.
Wilh Gadolin"

- Puoli vuosisataa myöhemmin, toukokuussa 1900, Henric Konsinin pojantytär, Helmi, vihittiin Kimalassa Åvikin kartanon isännän, August Haggrénin kanssa

Someron historia II

Someron vanha hautausmaa 1998

Åbo Posten 31.12.1876

Maamiehen yst1ävä 17.3.1849

Kirkkoherra Henric Konsin haudattiin 7.3. "ilmaiseksi" Someron vanhan ristikirkon lattian alle.: "Prosten och Kyrkoherd. i Somero Henrik Konsin, dog i slag 64 - 4 - 3. gamal, och begrovs som Församl. Lärare, utan några afgift: till Kyrkan."
Kirkonkirjojen digiarkisto

Somerolaisen sukututkijan Kalle Pirttilän mukaan kirkon lattian alle hautaamisesta oli luovuttu Somerolla jo vuonna 1770. "Sen jälkeen ei enää löytynyt "begr. i kyrck." merkintöjä. Ainoa poikkeus lienee ollut, kun rovasti Henrik Konsin haudattiin kirkkoon 7.3.1849, mutta sen jälkeen vanha kirkko ei ollut enää käytössä kuin kymmenen vuotta. Uusi tiilikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1859.

Vuosilta 1695-1770, jolta ajalta kirkkoonhautausmerkinnät ovat säilyneet, löysin 934 nimeä, jotka on merkitty kirkkoon haudatuksi. Määrä on yllättävän suuri. Siitä puuttuvat vuodet 1726-1733, jolta ajalta hautauslueteloita ei ole säilynyt."
Someron Joulu 2002, s. 14



Tammelassa luettiin kirkonkokouksessa vuonna 1751 tuomiokapitulin määräys, "jonka mukaan ei saanut haudata kirkkoon ruumiita mualle paitsi muurattuihin holveihin. Määräystä ei kuitenkaan noudatettu, mutta hautausten vähentämiseksi korotettiin maksut. Kuumina aikoina ruumiit oli heti vietävä hautaan.

Kun hautausmaksujen korottamisesta huolimatta ahdinko kirkon alla jatkui, säädettiin 1765, ettei vuokralaisia eikä torppareita enää saanut haudata kirkkoon, vaan ainoastaan hautausmaalle."

"Kirkon alusta etenkin kuorin kohdalta kävi lopen ahtaaksi, kun kaikki halusivat saattaa vainajansa sinne. Kun [kirkkoherra Juhana] Amnellin toinen puoliso 1751 kuoli, rovasti valitti kuorin olevan niin täynnä ruumiita, ettei siellä ollut tilaa muualla kuin Saaren muurihaudassa, josta hänen täytyi lainata hautapaikka. Hän pyysi lupaa saada muurata itselleen omalla kustannuksellaan haudan kirkon koillisosaan. Lupa myönnettiin."
Eeva Ojanen, Tammelan seurakunta ja sen papisto 1700-1772. Lounais-Hämeen Kotiseutu ja Museoyhdistys.
Vuosikirja XXVI - 1957, s. 22
 


Pastoraalitutkinto 1825

Pertti Toukkarin kokoelmat

Nelisivuinen opinnäyte on painettu Frenckellin kirjapainossa: "Aboae Excudebant J. C. FRENCKELL & FIL., Imper. Acad. Typographi."   

THESES,

QUAS,
AUCTORITATE
REVERENDISSIMI DOMINI, S.S. THEOLOGIAE DOCTORIS, ARCHI-EPISCOPI FINLANDIAE, ANTEHAC PRO-CANCELLARII IMPERIALIS UNIVERSITATIS ABOËNSIS, EQUITIS ORDINUM IMPERIALIUM DES: TO WOLODIMIRO IN SECUNDA, MAJORI CRUCIS INSIGNI DISTINCTA, ET DE S:TA ANNA IN PRIMA CLASSE, ITEMQUE ORDINIS REGII SUECANI DE STELLA POLARI MEMBRI,

NEC NON
SUMME VENERANDI CONSISTORII ECCLESIASTICI ABOËNSIS, PRO VENIA EXAMEN SUBEUNDI PASTORALE,


CENSURAE BONORUM MODESTE
SUBJICIT

HENRICUS KONSIN,


Sacellanus vic. Pastor in Längelmäki,
Kuorehvesi.

In Auditorio Philof. die XIX Februarii
MDCCCXXV.
h. a. m. s.

ABOAE Excudebant J. C. FRENCKELL & FIL.,
Imper. Acadm. Typographi.

Thesis I.


Hominem inter omnes telluris incolas largissi
mis ornatum esse beneficiis Creatoris, oppido
patet.

Thes. II.


Hoc quantumvis Ens celsissimo rationis dono
insigne, in his terris perfectionem, ad quam semper intendere debet, adtingere nequeat; tamen hac in vita aliquam saltim moralem dignitatem sibi vindicare potest.

Thes. III.


Ex hominis cujusdam secunda vel adversa
fortuna de moribus ejus vel integris vel pravis
semper non colligi posse, contendimus.

2

3

4, PT:n kokoelmat

Thes. IV.


Etsi calamitates variae graviter omnino ferantur; tamen ad bonum hominis spirituale augendum saepe necessariae sunt.

Thes. V.


Pessime doctores Religioni consulere, quorum
vita & mores Religioni non conveniant, probari
facile potest.

Thes. VI.


Licet dictiones propriae in oratione publice ad populum habenda rem luculentius & ad captum vulgi accommodatius proponant, tropicis tamen locutionibus a concionatoribus etiam est utendum.

Thes. VII.


Commoda methodi concionandi utriusque &
Analyticae & Syntheticae, licet nemo quidem negaverit, hanc tamen illa materiei plene tractandae melius convenire, in dubium vocari non potest.

Thes. VIII.


Quamvis non doctores solum Religionis, verum
etiam omnes veri Christiani, pro sua quisque
facultate alios divina doctrina instituere possint;
attamen certum ad hocce munus obeundum distinctum ordinem raquiri, jam effatum Apostili: (kreikaksi... Eph. IV: II.) satis superque docet.


Thes. IX.


Vocabulum (hepr.) in Psalmo 11. & com. 2. de
Davide quidem sensu historico interpretari licet;
ast vero quid impedit, quominus hocce vocabulum sensu allegorico de Messia quoque totius mundi Salvatore prophetiam contineat celsissimam..



Konsinien kirjasto

Euclidis Elementa eller grundeliga inledning
till Geometrien på svenska språket utgifne
af Mårten Strömer, Upsala 1753. 387 s.
Omistus H. Konsin.
Someron kaupunginkirjastolle lahjoittaneet
8.6.1991 Leo Suvenmaan tyttäret Aino Uotila ja
Irmeli Saarinen

Kaikki nettisivujeni vanhat Kimala-dokumentit ovat peräisin Leo Suvenmaan jäämistöstä.
30. 1. Euclidis elementen
31. 2. Nerman, Afvägning
32. 3. Heikel, Geometri
33. 4. Schultén, Astronomi
34. 5. Langensköld, Logaritmer

35. 6. Schultén, Logaritm. Tabeller
36. 7. Bergroth, Algebra
37. 8 Nervander, Aritmetik
38. 9. Alreik(?), Landtmäteri
39. 10. Nyström, Stereometri

Juridik



40. 1. 1734 års lag
41. 2. Lundeqvist, Juridisk handbok
42. 3. Stellander, Formulärer
43. 4. Den Unge Juristen
44. 5. Skogsförsord. af 9. Sept. 1851

45. 6. Instruktion af 13 Maj 1859

Språk och vetenskaper


46. 1. Adlerbeth. (vig?)
47. 2. Helenius, Sanakirja
48. 3. Caesar
49. 4. Ciceros orationer
50. 5. Tacitus

PT:n kokoelmat

51. 6. Horatius
52. 7. Sallustius
53. 8. Akiander, Rysk grammatik
54. 9. Rossii Retorica
55. 10. Liljus(?), Lukemisto

56. 11. Eurén, Finsk gramm.
57. 12. Svedbom, Tysk Läsebok
58. 13. Anabasis
59. 14. Lange, Grekisk gram.
60. 15. Geaelius, (Estlander), Hebrisk gram.

Christophori Cellarii Latinitatis probatae & exercitae LIBER MEMORIALIS naturali ordine dispositus Cum Indice necessario in usum Sueticae Juventutis translatus. Atque Sueciae Gymnasiorum Dnis Rectoribus dedicatus.
ex Typographia BUR CHARDIANA. Hic Liber impressus Anno 1699. d. 29. Junii.
Someron kaupunginkirjasto




61. 16. Knorring, Gamla Finland
62. 17. Baranoffski, Boksvadsträ? och ordbok
63. 18. De små geograferne
64. 19. Esopus, Franska fabler
65. 20. Filen, Svensk grammatik

66. 21. Bergenheim, Historia
67. 22. Pyts?, Nyare historie
68. 23. Wikfors, Tyskt & Svenskt Lexicon
69. 24. Lindblom, Lat & Sv. lexicon
70. 25. Sahlstedt, Sv. & Lath. lexicon

71. 26. Meurman, Sv. & Ryskt. lex.
72. 27. Wulf, Grek & Lat. Lexicon
73. 28. Ficklexicon
74. 29. Baranoffski, Rysk. föreskrift
75. 30. Halsten, Lärobok i Hist & Geogr.

76. 31. Palmblad, Geogr.
77. 32. Cornelius Kramer, Parlement
78. 33. Afzelius?, Logik
79. 34. Heikels knoppar
80. 35. Streling?, Lat. grammatik

81. 36. Forsman, Lat. grammatik
82. 37. Gedike?, Läsebok
83. 38. Jonchere?, Franskt & sv. lexicon
84. 39. Guinchard?, Fransk grammatik
85. 40. Halsten, Geografi

86. 41. Stielers Atlas
87. 42. Walsten, Ny Historia och Geografi
88. 43. Grot, Rysk Läsebok
89. 44. Gotlund, Otava?
90. 45 2 delar Rysk grammatik

Diverse


91. 1. Arndts?, Foglars uppstoppning
92. 2. Stockholms karta
93. 3. Fyrt???/Tyst???
94. 4. Drömmebok
95. 5. Malmström, Dikter

96. 6. O..seus?, Dikter
97. 7. 1823 års Matrikel
98. 8. Kalender af år 1841
99. 9. Kalender af år 1843
100. 10. Kalender af år 1850

101. 11. Personers namn i almanacken
102. 12. Orbis pictus
103. 13. Väinämöiset 1 del
104. 14. Klimalologiska observationer
105. 15. Lundell, Latinska sånger

106. 16. Sjelfbefäckelsen m.m.
107. 17. Prilander, Veneriska sjukdom
108. 18. Pippingsköld, Veneriska sjukdom
109. 19. Perman, Blomstervexter
110. 20. Raspalls?, Djur och Vext Läkebok

111. 21. Wallden, Wattenläkaren
112. 22. Wallden, Tandläkaren
113. 23. ögonråd?

Teologiska


PT:n kokoelmat

114. 1. Lindblom, Kateches
115. 2. Nordbäck, Teologi
116. 3. Anjou, Kyrkohist.
117. 4. Nya testamentet
118. 5. Uusi testamentti


Kreikankielinen Uusi Testamentti,
Novum Testamentum vuodelta 1758.
Omistuskirjoitus H. Konsin.
Teoksen ovat lahjoittaneet kotiseutu-
mies "Leo Suvenmaan jäämistön huuto-
kauppapäivänä 8.6.1991 hänen tyttärensä
Aino Uotila ja Irmeli Saarinen isänsä
kirjastosta allekirjoittaneelle [koti-
seutuneuvos Tapio Horila] 19 itse valit-
semaani vanhaa kirjaa, jotka tullaan
luovuttamaan Someron kunnan kirjastolle
'Leo Suvenmaan jälkeläisten kirjalahjoi-
tuksen' nimellä."
- Kirjalahjoituksen otti vastaan
10. syyskuuta 1991 Risto Rasa.
Someron kaupunginkirjasto

119. 6. Uusi testamentti, grekiskt
120. 7. Nya sv. psalmboken
121. 8. Gamla sv. psalmboken
122. 9. Nordborg, Autuaksi tekeväinen usko
123. 10. Hamnerin?, Tien osottaja ijankaikkiseen elämään

124. 11. Sionin virret
125. 12. Minsta bönebok
126. 13. Hübner, Biblisk historia
127. 14. Svensk abc bok
128. 15. Svensk abc bok

129. 16. Latinsk abc bok
130. 17. Tysk abc bok
131. 18. Finsk abc bok
132. 19. Rysk abc bok
133. 20. Linderoth, Postilla

134. 21. Ekmansson, Postilla
135. 22. Svensk Bibel
136. 23. Wallin, Psalmbok
137. 24. Genesis, Hebraisk
138. 25. Wiener, Symbolik


Natur vetenskaper


139. 1. Nilsson, Då(/ä)ggdjuren
140. 2. Nilsson, Foglarna
141. 3. Nilsson, Amphibier
142. 4. Lenz (3 delar), Naturgeschichte
143. 5. Bergroth, Fysik

144. 6. Heikells knoppar, Psykologi
145. 7. Johnston, Hvardaglifvets kemi
146. 8. Stöckardt?, Kemiskola
147. 9. Hartman, Bot..nologi
148. 10. Bergstrand, Geologi

149. 11. Schubert, Plancher öfver Daggdjur
150. 12. Schubert, Plancher öfver Foglar
151. 13. Körners foglar
152. 14. Sjelfskrifven botanik
153. 15. Holmgren, Skogsentomologi

154. 16. Berlin, Naturlära
155. 17. Ekmanson, Naturlära år 1797

Diverse
156. 1. J.O.I. K., Koleran
157. 2. Berkeley, Tjärvattnets nytta
158. 3. Tegner, Frithiofs saga

Jagt och Fångst

 

Oskar Konsinin kirjoittamasta, metsästysmenetelmiä käsittelevästä muistiinpanoista. PT:n kokoelmat.

159. 1. Falk, Björnskall
160. 2. Tscheiner, Småfogel i skog
161. 3. Broman, Jagt
162. 4. Hårjagt? med stöfvare
163. 5. Maexmontan, Harjagt med stöfvare
164. 6. Maexmontan, Omjagt? med bulvan
165. 7. Maexmontan, Dubbelbössan
166. 8. Maexmontan, Studsaren
167. 9. de la Myle, Räfsaxar
168. 10. Bomullskrutet 1847

169. 11. ...Jagtbok
170. 12. Fiskaren
171. 13. Handbok för fiskare
172. 14. Stenberg, Skogsfogelfångst
173. 15. Paijkull, Handgeväret

Skogsvetenskaper


174. 1. Segerdah, Fahlunkurs
175. 2. Ström, Handbok
176. 3. Kä(å?)da 1830
177. 4. Müller, Skogsvänner
178. 5. Segerdahl, Taxation

179. 6. Segerdahl, Tabeller & formulärer
180. 7. Uhr, Handbok för kolare
181. 8. Müller, Fruktträdgården
182. 9. Obbarius?, Skogsnaturlära
183. 10. Gyldén, Skogshushållning

184. 11. Björkman, Skogsafverkning
185. 12. Björkman, Skogskultur
186. 13. Björkman, Skogsvård
187. 14. Björkman, Teknologi
188. 15. Hartig, Skogens behandling och kultur

189. 16. Eneroth?, Frukträds plantering
190. 17. Lindgren, Trädplantering
191. 18. Soldan, Finland Gåsindustri
192. 19. Völker, Forstteknologi