Johan Viktor Avellan 1851-1883

Jacob Avellanin leski Maria Wilhelmina Waltzer - Åvikin saksalaissyntyisen lasinpuhaltajan tytär - lunasti 1830 ja 1836 kartanon itselleen (kiinnekirja 28.3.1844) miehensä ensimmäisestä avioliitosta syntyneiltä lapsilta [Jakob Vilhelm (1806-1891), Karl Gustaf, (1808-1852) ja Sofia Jakobina Kristina, s. 1810]. Hän hoiti perheelle kuuluvaa Kimalan kolmannesta yli 20 vuotta, kunnes möi 20.4.1851 kartanon vanhimmalle pojalleen Johan Viktor Avellanille (s. 1824, k. 1883).

Vuonna 1852 katselmusasiakirjan mukaan muutama vuosi sitten rakennettu päärakennus oli erinomaisessa kunnossa: "Karaktärs byggnad, indelad i trenne Kammaren, sal och kök samt farstugan är för några år sedan uppfört af furutimmer och täckt med .... tak, samt i ett utmärkt godt skick."

Johan Viktor oli innokas suoviljelyksen harrastaja. Hän sai 1854 Suomen Pankilta 1800 ruplan lainan omistamansa Pullinsuon viljelemiseksi.
Someron historia II, s. 85

"Avellaniin liitettiin toinen Rekolan osataloista 1860-luvulla ja vuonna 1922 ostettiin takaisin osa Konsinin maista."
Someron ja Somerniemen kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta 1990, s. 274

Johan Viktor Avellanin ajoilta "lienee peräisin osakartanoon rakennettu komea kivinavetta. Koska lähitienoolla ei ole sopivaa kalliota, on rakennuskivet jouduttu hakemaan kaukaa: muistitiedon mukaan Kiikalasta saakka." - Navetan omistaa Oskar Avellanin tyttären pojan poika Sami Lakio. 

Vanhassa navettakuvassa (vas.) näkyy vasemmalla"vilja-aitta, josta kohoaa tanko viireineen "Zidbäck". Taitekatto muutettiin nykyiseksi satulakatoksi 1940-luvun lopulla.

Juhani Lakion artikkeli Kimalan kivinavetoista,
Someron Joulu 2012 s. 60-62
 

Johan Wiktor Avellanin testamentti 28.12.1882

"Tämänkautta selitän minä minun viimeisen tahtoni olevan sen, jos minä ennen vaimoni Karolina Karlintytärtä kuoleman kautta edes menen niin kuin minä ruumin puolesta olen tullut heikkon voimaan, niin tule vaimoni Karolina minun kuolemani jälken pessäme hallitsemaan seuraavaisella tavalla

1:ksi
Koko Sipun perintötalo Ollilan kylässä Someron pitäjää, jonka minä vaimoni kanssa olemme ostaneet, jää vaimoni Karolina Karlentyttären hallittavaksi niin kauvan kuinhän itse tahto ja voi miältänsä myöden, Mutta jos hän tahtois sen myyrä jollakin meidän lapsistamme niin olkonse hänen vallasansa, ja kauppasumma olkon siinä kahdeksan tuhatta 8000. Markaa; Mutta jos hän tahtoiissen myyrä jollakin viaralla olkoon sekin hänen vallasansa, vaan korkiammalla kauppasummalla; ja on hänellä valta itsellänsä erusta siittä joita kuita vähempiä eläkke etuja jos hän niin tahto.

2ksi
Nämät meillä kauppakirjalla vanhimmalle pojallemme Oskar Wiktor, Myyryistä 1/3 osa Kartanon Rusthollista; ja ½ Rekolan talloin kauppa summat, jotka ovat 13.000. Markaa, ja myöskin Sipun perintötalon kauppasumma, sitten kuin vaimoni Karolinan miälen mukan yhtäläisesti tasattavaksi, meidän kahdelle 2. nuarimmalle pojallemme, ja kolmelle 3. nuarimmalle tyttärellemme, sitten kuin minun velkani ja muut räkninkini ensiin ovat pois maksetut, ja lapsemme ei saa näitärahoja ulos vaatia ennenkuin vaimoni sen parhaksi katso Heidän niitä tarvitsevan.

3ksi
Meidän vanhempi tyttäremme Wilhelmina joka on naimises talollisen Matti juhanpojan Heikkilän kansa Rautelan kylästä, on naimisen mennes saanut rahoisa ja tavaroisa kaiken hänen osansa; niin kuin myäs vanhempi poimkamme Oskar Wiktor joka kauppakirjalla on tullut saaman tämän 1/3 osa Kartanon rustholli ja ½ Rekolan perintötalolla,; on siinä kaupasa tullut saaman hän perintö osansa niin tulevat vanhempi poikani ja vanempi tyttäreni eroitetukssi pois niin kinteästä, kuin irtaimesta perintö oikeudesta meidän jälkemme pesässä.

4si
Kaiki meidän löysä omaisutemme mistä nimestä ja laarusta se olla mahtane olkonse rahoisa eli saamisissa, jää kaaiki vaimoni Karolina Karlentyttären hallittavaksi, joitahän saa myyrä minun kualemani jälken jos hän tahto, eli silloin kuinhän tästä hallituksen pojallemme jättä, senjälken myyrä kuinhän parhaksi näke; ja niitä rahoja käyttä meidän räkninkeini maksoksi; ja lopullissti jos niitä olisi, joka meidän 2. nuariman poikamme, ja 3. nuariman tyttäremme elätillä; niin että nämät lapsemme tulisivat saaman yhtäläisen osan; ja vaimoleni on valta otta aja löysästä tavarasta jos hän tahto; Mutta joku näistä lapsistamme ei käyttäisi itsensä kaunisti; ja menis vastoin vaimoni tahtoa naimisen; on vaimollani valta määrätä kuinka paljon hän tule saaman osa pesästämme; jonka määräyksen me molemmat aviopuolisot selvällä järiellä ja pitkällä perän ajattelemisela olemme miätinet, ja sen alla omakätisesti kirjoittaneet, ja sitävarten tykö käskettyin todistajain läsnä ollesa vahvistetaan. Someron Kimalassa; joulukuun 28. päivä 1882

Juhan Wiktor Avellan
omakätisesti
JW Avellan


Karolina Karlentytär Avellan
X [puumerkki]

Että edellämainitut avjopuolisot selvällä järjellä ja vapatahtoisesti ovat tämän testamentin tehrä antaneet, todistamme me allalirjoittajat niin kuin sitävarten tykökäsketyt, ja yhtäaika läsnä ollet todistajat: aika ja paikka edellä.

August Rusengvist
Monamiäs
A [puumerkki]

Juhan Kusta Juhanpoika
Mona miäs
[puumerkki]



Pyynnön pääl
kirjoitti
Nils Kanaapi



Vuonna 1909 helmikuun 15. pnä on Talollisenpoika Oskar Avellan omasta puolestaan sekä valtakirjojen nojalla Talollisen tyttären Edla Avellanin ynnä Talollisen pojan Hjalmar Avellanin puolesta valvomista varten minulle esittänyt ylempanä olevan testamentin, todistaa, Somero, käräjäpaikka
Tuomarinviran puolesta
Lunastus 1. markka 50 piä



Karolina Vilhelmiina Avellan o.s. Yli-Jama (1831?1908).







Johan Viktor Avellanin kuoleman jälkeen 1883 leskirouva Karolina isännöi tilaa vuoteen 1904 asti.

Käräjillä Oskar Konsinin kanssa

Karolina Avellan ja Kimalan kahtiajakautuneen kartanon toinen omistaja, metsäkonduktööri Oskar Konsin, riitelivät Someron kärjäjillä 25.10.1887 maanomistuksistaan (Kiviniemi åker, Perko, Suoniitty och Niinisaariängar).


Juttua puitiin Turun Hovioikeudessa seuraavana vuonna:

Beslut:

Innan vidare åtgärd i saken vidtagas kan aktar Häradsrätten nödigt inhemta vederbörande landtmätarens efter anställande syn afgifvande? utlåtande, och anstår, för att en sådan syn hinner verkställas, med vidare åtgärd i förevarande mål till sjette rättegångsdagen af nästkommande 1887 års lagtina... hösteting i tingslaget, då parterne antingen sjelfve eller genom behörigen besullmåttigade? och eljest lagliga ombud, käranden om han sin talan? fullfölja vill och svaranden i falla han i saken vidare önskar blifva hörd ega tillstädeskomma på ...yynas?, som ifrån klockan nio föremiddagen å tingstaden afvaktar ? bör, och eger käranden att derförinnan ej mindre anhålla om förordnande för vederbörande landtmätare att förrätta den nödig an...dda synen, än desutom genom af sakkunnige personer anställande syn låta närmare ut... beloppet och beskaffenheten af den utaf käranden fordrade ersättningen, äfvensom att vid nålets återföretagande vara ... med de vid synen tillkomma instrumenter och utlåtande. Föröfrigt skyldigkännes parterne att till deras i målet afhörde? vittnen i ...drade vittnes... utgifva, käranden åt Matts Rekola, Nils Ojala och Henrik Mattsson enhvar tre mark samt svaranden tilla Johan Thomasson och Matts Yläteeri hvardera likaledes tre mark tillökte vid bristanden ... och godvillig betalning med lösen för nödigt .... af detta protokoll och beslut samt andra i och för utmåtningen ...nade bevisliga utgifter som affades?  
  

Hämeen maakunta-arkisto

24.09.1891 Aura no 220, s. 3

30.10.1908 Uusi Suometar no 251, s.1

Avellanin tilan huutokauppailmoitus. Frans Virtanen oli Karolina Avellanin tyttären, Olga Karolinan, mies.
24.09.1891 Aura no 220, s. 3